Kuvataidekummit-toiminnan tarkoituksena on lisätä kuvataidealan ja politiikan vuoropuhelua. Kummiverkostossa kuvataiteilijat avaavat kansanedustajille taiteilijan ammatin arkea ja alan ajankohtaisasioita.
Kuvasto koordinoi yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran ja Kuvataiteen talo ry:n kanssa kansanedustajien Kuvataidekummit-toimintaa, jonka tavoitteena on tehdä kuvataidealaa ja -taiteilijoiden ammattia päättäjille tutummaksi. Toiminta perustuu kummien ja päättäjien henkilökohtaiselle vuorovaikutukselle. Verkoston toiminta käynnistyi joulukuussa 2022.
Kummitoiminnassa on mukana kymmenen ammattitaiteilijaa pääkaupunkiseudulta ja muista vaalipiireistä. Kuvataidekummit tarjoavat kansanedustajille asiantuntemusta omista lähtökohdistaan käsin jakamalla kokemuksiaan kuvataiteilijan arjesta ja alasta kummitapaamisissa. Kummit ja päättäjät voivat kohdata taiteen äärellä, esimerkiksi taidenäyttelyissä tai taiteilijan työhuoneella.
Kansanedustajat ovat tervetulleita liittymään vapaaehtoisuuteen perustuvaan ja edustajien aikataulujen mukaan joustavaan verkostoon. Toiminta on avoin kaikille siitä kiinnostuneille päättäjille.
Kuvataidekummit
Joonas Ahlava on uransa keskivaiheessa oleva kuvataiteilija, jolla on kokemusta kansainvälisestä ja kotimaisesta näyttelytoiminnasta. Työskentelyssään hän yhdistelee perinteisiä menetelmiä ja digitaalisuutta valokuvataiteeksi, veistoksiksi ja installaatioiksi. Taiteilijan ammatin lisäksi hän toimii monialaisissa tiedettä ja taidetta yhdistävissä projekteissa, sekä edistää yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita kuten Kuvataiteen taloa.
Dahlia El Broul is an artist, educator, and curator, from New York City and based in Espoo. For many years she has cemented her creative practice on dialogical methods and a strong focus on multi-positional cultural identities through the lens of intersectional feminism and epistemic plurality. In May 2021, she became the Chair of Catalysti ry; an arts association focused on anti-racist work, inclusivity, and equity in the Finnish art scene. Dahlia is currently a PhD student at the University of Fine Arts Hamburg (HFBK). Her research is at the intersection of children’s picture book production and critical pedagogy—crisscrossing the terrain of illustration, collaborative practices, theory, education, and critique.
Samuli Heimonen on syntynyt 1975 Saarijärvellä, Keski-Suomessa. Nykyisin Jyväskylässä asuva ja työskentelevä Heimonen valmistui taiteiden maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun kuvataiteiden maisteriohjelmasta vuonna 2002. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 2000, ja yhteisnäyttelyihin niin Suomesssa kuin ulkomailla hän on osallistunut vuodesta 1998 lähtien. Samuli Heimonen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2008, ja hänet on lisäksi palkittu Tapperien Taideseuran mitalilla vuonna 2003. Heimonen tunnetaan eläinaiheista ja maisemallisista maalauksista, joiden aiheina ovat usein susi tai koira.
Hannaleena Heiska on esiintynyt aktiivisesti näyttelyissä eri puolilla maailmaa valmistuttuaan Kuvataideakatemiasta 2006. Heiska oli Ars Fennica -ehdokkaana 2011 ja samana vuonna hän voitti William Thuring nimikkopalkinnon. Hän työskentelee monialaisesti maalauksen, piirustuksen, liikkuvan kuvan ja performanssin parissa sekä tekee poikkitaiteellista yhteistyötä tanssija-koreografi Minna Tervamäen kanssa. Heiskan teokset kietoutuvat usein tieteen mahdollisuuksien, elämän ja olemassaolon mysteerin ympärille.
Tuija HP (Hirvonen-Puhakka) on pohjoiskarjalainen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Enossa. Hän toimii kuvataiteilijana ja kuvataiteen asiantuntijajäsenenä eri organisaatioissa, kuvataiteen opetus- ja ohjaustehtävissä sekä tuottajana taide- ja kulttuurituotannoissa. Hänellä on luottamustoimia alan yhdistyksissä ja vuodesta 2017 lähtien hän on ollut Joensuun Taiteilijaseura ry:n puheenjohtaja.
Tuija HP on opiskellut Vapaassa Taidekoulussa ja valmistunut kuvataiteilijaksi Imatran Taideoppilaitoksesta 1993 ja Saimaan Ammattikorkeakoulusta 2017 ja 2019 (amk/yamk). Hän maalaa suurikokoisia teoksia, joista muodostuu tilallisia kokonaisuuksia. HP työskentelee kuvataiteen, ympäristö- ja yhteisötaiteen sekä tilataiteen parissa. Taiteessaan hän käsittelee aikaa, kohtaamisia ja tiloja. Kansainvälisiä taidehankkeita hän on tehnyt vuodesta 2004- alkaen ympäristö- ja yhteisötaiteesta.
Kuvataiteilija Heta Kuchkan viimeisin yksityisnäyttely ”Sano jotain kaunista” oli galleria Heinossa helmikuussa 2020. Viime vuosina Kuchka on laajentanut osaamistaan installaatioista lavateoksiin yhteistyössä musiikin ja tanssin ammattilaisten, sekä erilaisten yhteisöjen kanssa. Vuonna 2019 valmistui kolmas tilausteos ”From Me to View” säveltäjä Minna Leinosen kanssa ja vuonna 2018 hän toteutti ”Mashallah”-nykytanssiteoksen Kiasma-teatteriin yhdessä Zodiakin, sekä nuorten maahanmuuttajien kanssa. 2014 Kuchka edusti Suomea yksityisnäyttelyllään ARCOmadrid-taidemessujen FocusFinland-paviljongissa. Vuonna 2006 hänet palkittiin vuoden nuorena taiteilijana.
Teemu Mäki on kirjailija, kuvataiteilija, ohjaaja (teatteri/tanssi/elokuva/ooppera) ja teoreetikko. Mäki väitteli Kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiassa vuonna 2005. Hän on työskennellyt vapaana taiteilijana vuodesta 1990 lähtien, lukuun ottamatta vuosia 2008–2013, jolloin hän oli Kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa. Taiteellisen työn ohella Mäki toimii Suomen Taiteilijaseuran ja IAA Europen puheenjohtajana.
Teemu Mäki tekee kuvataidetta, kirjoittaa kirjoja ja käsikirjoituksia ja ohjaa esityksiä sekä elokuvia. Kaikki nämä lajit ovat hänelle yhtä rakkaita. Mäki on pitänyt 59 yksityisnäyttelyä, osallistunut 243 yhteisnäyttelyyn, kirjoittanut yhdeksän kirjaa ja ohjannut sekä kirjoittanut näytelmiä, tanssiesityksiä, elokuvia ja oopperoita. Taide on hänelle paras tapa käsitellä olennaisia kysymyksiä, kuten: ”Mitä tapahtuu? Miten meidän pitäisi elää? Mitä on onnellisuus ja miten olla onnellinen? Millaisiksi haluamme tulla? Mitä on hyvä elämä?”
Mikko Paakkola on taidemaalari ja -kirjoittaja. Paakkola aloitti opintonsa 1980 Turun Yliopistossa kirjallisuustieteellä ja filosofialla siirtyäkseen taideopintojen pariin Turun piirustuskouluun vuosiksi 1981-85, myöhemmin Pariisiin Ranskan valtion myöntämän jatko-opintoapurahan turvin, kohteena maailmankuulu klassikko: l’Ecole Nationale Supérieure des Beaux-Arts.
Mikko Paakkolan työskentelyn pohjalla on väripigmenttien intensiteetti, joka kulminoituu teosten välittämässä syvän hiljaisuuden panoraamassa. Rosoiset maalaukset yhdistävät keskiyön auringon ja mystisen pohjoisen valon ainutlaatuiseen belgialaiseen tasankomaisemaan. Maisemaan, joka on tehnyt taiteilijaan lähtemättömän vaikutuksen. Paakkolan uraa hallitsee käytännön eurooppalaisuus, vajaasta kahdestasadasta yksityis- ja yhteisnäyttelystä noin puolet pidetty Suomen rajojen ulkopuolella. Vuosina 1996-206 hän asui ja työskenteli Brysselissä. Paluumuuton jälkeen hänellä on ollut lukuisia luottamustoimia, mm. Taiteen keskustoimikunta 2010 – 2012. Taide-lehden kirjoittaja Paakkola on ollut vuodesta 2018.
Kuvanveistäjä Noora Schroderus ironisoi nykyihmisen suhdetta kehoonsa ja tavaroihinsa. Hänen teoksissaan kantaaottavuus yhdistyy leikkisään oivaltamiseen. Työskentelyssään Noora Schroderus on ottanut etäisyyttä miehiseen veistokulttuuriin. Hän tekee hienovireisiä teoksia, jotka haastavat hierarkian ja vallan rakenteita. Lähestymistapa on feminiininen ja tekniikka tyypillisesti naisiin yhdistettyä: käsityö ja kirjonta, materiaaleina kankaat, kirjontalangat ja ihmiskehon karvoitus.
Virpi Vesanen-Laukkanen on Helsingissä asuva ja työskentelevä tekstiili- ja kuvataiteilija, taidepedagogi TaM. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä, ja hänen teoksiaan on julkisissa ja yksityiskokoelmissa Suomessa sekä ulkomailla. Vesanen-Laukkanen valittiin vuonna 2008 Ornamon vuoden taiteilijaksi. Taiteessaan hän tulkitsee usein naiseuden myyttejä ja kuvastoa sekä leikittelee kliseillä. Hän tekee muun muassa reliefejä koruista, pukuteoksia karamellipapereista, pehmeitä veistoksia, tilateoksia sekä yhteisö- ja ympäristötaidetta. Hän toimii myös opettajana ja on kirjoittanut taidekasvatukseen liittyviä artikkeleita. Parhaillaan hän valmistelee retrospektiivinäyttelyä vuodelle 2023.
Lisätietoja kummitoiminnasta
Kiinnostuitko kummitoiminnasta? Ota yhteyttä: asiakas- ja viestintäpäällikkö Kati Pelkonen, / p. 045 608 2900.