Kuvaston tavoitteena vaalikaudella 2023–2027 on vahvistaa taiteilijoiden oikeuksia ja osallisuutta luovassa taloudessa sekä parantaa taiteen digitaalista saatavuutta. Kuvasto esittää kolmen teeman alla toimenpiteitä päättäjille visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeuksien, niille perustuvan toimeentulon ja luovan talouden edistämiseksi.
Taiteen ja taiteilijoiden ansaintalogiikka on digitalisaation vuoksi murroksessa, jota pandemiavuosina kasvanut sisältöjen kuluttaminen verkossa on vauhdittanut. Kuluttajille digitaalisuus on tuonut mahdollisuuden tutustua uudella tavoin sisältöihin ja taiteilijoille tavoittaa uusia yleisöjä.
Netin alustapalvelut parantavat taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavuttamista. Taiteilijoiden toimeentuloon ne vaikuttavat edistämällä niin fyysisen taideteoksen kuin siihen liittyvän aineettoman oikeuden myyntiä. Silti moni taiteen ammattilainen kokee digitaaliset markkinat epäreiluina ja tulon digipalveluista riittämättömän. Siksi on tärkeää, että oikeudenmukaiset pelisäännöt koskevat myös digitaalisia markkinoita. Ilman sisältöjen alkutuottajia, taiteilijoita, ei digialustoilla ole taiteellista sisältöä.
Keinot:
- Verkon alustapalveluja koskeva tekijänoikeuslainsäädäntö tulee saattaa voimaan niin, että taiteilijoilla on sopimisen oikeus ja aito mahdollisuus neuvotella korvauksesta.
- Sopimuslisenssijärjestelmää on vahvistettava. Sopimuslisenssi helpottaa oikeuksista sopimista mm. silloin, kun kulttuurilaitosten kokoelmateoksia tarjotaan yleisölle digiympäristöissä. Teosten käyttäjille se merkitsee oikeusvarmuutta.
- Sisällytetään kokoelmataidetta koskeva määräraha 1,5 milj. € valtion budjettiin 2023 lukien. Kulttuurilaitosten kokoelmataiteen digitaalinen välittäminen rinnastuu e-aineistojen lainaamiseen kirjastoissa. Luodaan e-lainauskorvausta vastaava, ennakoitava ja vakaa rahoitusmalli sille, että kuvataiteilijat saavat korvauksen kokoelmateostensa digitaalisesta yleisölle välittämisestä.
Taiteilijan toimeentuloa edistää parempi mahdollisuus saada tekijänoikeustuloa
Tekijänoikeus tuottaa taiteilijalle taideteosten käyttöön perustuvaa toimeentuloa. Taiteilijalla on myös oikeus saada korvausta siitä hyödystä, mikä heidän työstään koituu yhteiskunnalle. Julkisen sektorin toimijat – museot, oppilaitokset ja vastaavat – tulee resursoida siten, että niillä on mahdollisuus käyttää taiteilijoiden teoksia ja palveluita ja että taiteilija saa asianmukaisen korvauksen.
Taiteilijan markkinaehtoisen ansainnan roolia voidaan vahvistaa heikentämättä taiteen tukijärjestelmiä. Tekijänoikeusjärjestelmää ei siksi voi kehittää irrallaan taidepolitiikasta, vaan sen tulee olla kiinteä osa taiteilija- ja taidepolitiikkaa. Lainsäädännöllä voidaan edistää sellaisia olosuhteita taiteilijoille, että he saavat toimeentulonsa taiteellisesta työstä.
Keinot:
- Kuvataiteilijalla on oikeus ansaita tekijänoikeuskorvauksia taiteellisella työllään. Taiteilijoille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset tulee huomioida taidetta hyödyntävien julkisten toimijoiden budjeteissa.
- Julkisten toimijoiden tulee edistää hyviä sopimuskäytänteitä. Kuvataidealan välittäjäportaalle annetuissa valtion tukipäätöksissä on oltava ehto taiteilijoille maksettavista tekijänoikeuskorvauksista.
- Parannetaan taiteilijan sosiaaliturvaa. Taiteilijalle ennen työttömyyttä kertyneet tekijänoikeuskorvaukset eivät saa leikata taiteilijan työttömyysturvaa.
- Perustetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön työryhmä IV-korvausmallin selvitystyötä varten. Tekijänoikeusperusteinen IV (individuell visningsrätt) rinnastuu nykyiseen taiteilijoiden näyttöapurahaan. Korvausmalli on ollut Ruotsissa käytössä pitkään.
Vahva luova talous edellyttää vahvoja oikeuksia
Tekijänoikeus on luovan työn tekijän perusoikeus, joka edistää taiteilijan riippumatonta asemaa ja turvaa siten taiteen ilmaisuvapauden toteutumista. Se vahvistaa myös taiteen moninaisuutta ja taiteilijoiden tasa-arvoisuutta, sillä se on tunnoton taiteilijan asemalle taideyhteisössä tai yhteiskunnallisessa hierarkiassa. Taiteilijoilta aineettomien oikeuksien hallinta ja käyttö edellyttävät osaamista. Kun taiteilijoiden koulutukseen investoidaan ja osaamiseen panostetaan, tekijänoikeustulojen osuus taiteilijan ansainnasta voi kasvaa tinkimättä muista tulonlähteistä.
Luovan työn suojana tekijänoikeudella on uusi ja entistä vahvempi rooli digitaalisessa taloudessa. Vahvojen oikeuksien perustalle syntyvät myös uudet luovan talouden muodot. Tukemalla ja suojaamalla luovuutta yhteiskuntaa ja sen digitaalista tulevaisuutta voidaan rakentaa kestävästi. Se on keskeistä kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden elinvoimaisuudelle, selviytymiskyvylle ja kyvylle vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Keinot:
- Kuvataidealan ja taiteilijoiden osaamista tulee hyödyntää nykyistä laajemmin osana tekijänoikeuslainsäädäntöä valmistelevaa työryhmä- ja lainvalmistelutyötä.
- Taiteilijan tekijänoikeudellinen etu tulee tunnistaa ja huomioida myös taide- ja kulttuuripoliittisissa työryhmissä.
- Taiteilija tarvitsee tukea ja tekijänoikeusosaamista toimiessaan markkinoilla ja erilaisissa verkostoissa. Tämä edellyttää panostuksia taiteilijan koulutukseen. Tekijänoikeus ja aineettomat oikeudet tulee ottaa kiinteäksi osaksi taiteilijoiden ammatillista koulutusta.
Tutustu myös esitteeseemme Luovuudella kohti kestävää yhteiskuntaa ja digitaalista tulevaisuutta.
Lataa esite***
Edistämme visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeuksiin liittyviä tavoitteita yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa. Kuvataidealan yhteisiin tavoitteisiin hallituskaudella 2023–2027 voit tutustua Taiteilijaseuran sivuilla.
