Blogi

Kuvaston toiminnan ja vaikuttamisen tulee olla yhä kansainvälisempää ja verkottuneempaa

Kuva: Sanna Peurakoski

Kuvasto eroaa monella tapaa muista kuvataiteilijoille tutuista organisaatioista. Emme kilpaile järjestöjen toiminta-avustuksista, sillä rahoitus hankitaan pääasiassa markkinoilta. Kanavoimme taiteilijoille taiteellisen työn toimeentuloa, voimatta kuitenkaan turvautua sellaisiin pääomiin, joita on apurahoja myöntävillä säätiöillä.

Kuvaston toimialue on hyvin spesifi ja tarkkaan rajattu, mutta käsiteltävillä kysymyksillä on usein laajat implikaatiot. Kyse on ikään kuin kapeasta ikkunasta, josta aukeaa näkymä avaraan maisemaan. Tekijänoikeuskysymykset ovat kaikkien kuvantekijöiden kohdalla yleensä samantyyppisiä. Tekijänoikeuden rakenne on geneerinen. Intressijännitteitä tai olennaisia eroavaisuuksia eri tekniikoiden välillä ei juurikaan ole olemassa. Tekijänoikeusjärjestö ei myöskään ota kantaa taiteelliseen tasoon tai taiteilijan toiminnan ammattimaisuuteen. Niin “hyvällä” kuin “huonollakin” taideteoksella on täsmälleen sama tekijänoikeudellinen asema ja tekijänoikeus muodostuu niin ammattilaiselle kuin amatöörillekin. Se mikä vahvistaa ammattitaiteilijan tekijänoikeutta, on myös amatöörille eduksi ja keskinkertaisen teoksen oikeuksien heikentyminen nakertaa potentiaalisesti myös mestariteoksen tekijän oikeusasemaa.

Monet tekijänoikeuteen liittyvät pulmatilanteet ovat kompleksisia. Usein hyvän neuvon antaminen edellyttää paitsi juridiikan ja markkinan syvällistä tuntemusta, myös pitkää alan käytännön kokemusta sekä tiettyä strategista pelisilmää. Se tosielämän viitekehys, jossa tekijänoikeudet loppujen lopuksi toteutuvat tai jäävät toteutumatta, on usein seurausta jossain ihan muualla, esim. Euroopan unionissa, tehdyistä päätöksistä, merkittävistä taloudellisista, teollisista tai teknologisista intresseistä tai lähes rajattomilla resursseilla varustettujen monikansallisten toimijoiden yksipuolisesta sanelusta. Taiteilijan vastapuoli tekijänoikeuskiistoissa on lähes poikkeuksetta taiteilijaa paljon paremmin resursoitu. Kuvataiteilijan tekijänoikeus saatetaan pyrkiä sivuuttamaan osana laajempia henkisen omaisuuden strategiaan liittyviä tavoitteita. Yksittäisellä tekijänoikeudellisilla ratkaisuilla voi joskus olla sellaisia yleisiä tekijänoikeuden tulevaisuuteen liittyviä seurannais- ja kerrannaisvaikutuksia, joita asiaan perehtymättömän voi olla vaikea havaita.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa Kuvaston tulevaisuuden kannalta? Pari näkökohtaa tulee heti mieleen. Ensinnäkin Kuvaston on tulevaisuudessakin pysyttävä lestissään.

Kun tehtävänä on edistää, kehittää ja hyödyntää tekijänoikeusmekanismia taiteilijoiden taloudellisen ja ammatillisen aseman vahvistamiseksi, tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joitakin taiteilijoiden sosioekonomiseen asemaan liittyviä kysymyksiä ei edes yritetä ratkaista, tai vaikkapa sitä, että apurahojen jakaminen ei voi olla toiminnan päätarkoitus. Rajallisten resurssien maailmassa on tärkeää, että keskitytään juuri siihen, missä asiantuntemus ja mandaatti ovat vahvimmillaan.

Toinen keskeinen huomio on, että kun tekijänoikeusmekanismin toimivuus ei riipu teosten tekniikasta tai taiteellisista preferensseistä, kaikki järkiperusteet puhuvat sen puolesta, että visuaalisten alojen tulee olla mahdollisimman kattavasti Kuvastossa edustettuna. Tämä vahvistaa taiteilijoiden tekijänoikeusasemaa yleensä sekä Kuvaston omaa asiantuntemusta, verkottumista, neuvotteluasemaa ja toiminnan vaikuttavuutta erityisesti. Kaikesta tästä on perinteisempienkin tekniikoiden taiteilijoille pelkkää hyötyä.

Yhteistyön tulee ulottua myös muille taidealoille ja ulkomaille. Kun tekijänoikeuden toteutumiseen on kansallisesti yhä rajatummat vaikutusmahdollisuudet, on selvää, että toiminnan ja erityisesti vaikuttamistyön tulee olla tulevaisuudessa yhä kansainvälisempää ja verkottuneempaa. Tekijänoikeusjärjestöt Suomessa ovat tehneet yhteistyötä hyvässä hengessä. Kuvasto on aktiivisesti yhteydessä erityisesti pohjoismaisiin sisarjärjestöihinsä. Tällä tiellä on syytä jatkaa määrätietoisesti yhteistyötä edelleen tiivistäen ja laajentaen. Pienen maan, kielialueen ja markkinan järjestöllä ei ole muuta vaihtoehtoa.

Jaakko Rustanius
Kuvaston puheenjohtaja