Taidenäyttelyiden merkitystä kuvataiteilijoille voidaan verrata musiikin soittamiseen radiossa. Ne ovat monille taiteilijoille merkittävin teosten käyttömuoto.
Teosten julkisesta näyttämisestä maksettavaa tekijänoikeuskorvausta kutsutaan näyttelykorvaukseksi, sillä taideteoksia tyypillisesti näytetään taidenäyttelyssä. Julkisen näyttämisen ei tarvitse toteutua museossa tai muussa näyttelytilassa, vaan kyseeseen voivat tulla myös muunlaiset tilat, kuten erilaiset tapahtumat, festivaalit tai ulkoilmanäyttelyt, joissa teos asetetaan julkisesti esille yleisöä varten.
Kuvataiteilijoilla on lakisääteinen oikeus tekijänoikeudelliseen näyttelykorvaukseen, kun yleisölle esillä oleva teos on taiteilijan omistuksessa. Keräämme näyttelykorvauksen Kuvastoon kuuluvien taiteilijoiden puolesta, kun kyseessä on esimerkiksi valtion tai kuntien näyttelytoiminta, pääsymaksullinen näyttely tai muu erikseen sovittava näyttely. Kun taidenäyttelyssä on mukana edustamiamme taiteilijoita, näyttelyjärjestäjän tulee tehdä näyttelyilmoitus Kuvastolle viimeistään näyttelyn päätyttyä. Muut taiteilijat sopivat korvauksestaan järjestäjän kanssa.
Vastuu näyttelykorvauksen maksamisesta koskee valtiota, kuntaa, kaupunkia edustavaa toimijaa (kuten museota) myös silloin, kun kyseessä on esimerkiksi taiteilijaseurojen tai -yhteisöjen kanssa toteutettava näyttely.
Ilmoita näyttelyPoikkeuksena kokoelmateokset
Taiteilijan näyttämisoikeus raukeaa, kun taiteilija myy teoksensa tai muutoin pysyvästi luopuu siitä. Kun teos ei ole enää taiteilijan omistuksessa, taiteilijan lupaa näyttämiseen ei tarvita eikä taiteilija voi saada teoksen näytteille asettamisesta korvausta. Näyttelykorvausta ei siten kerätä esimerkiksi näyttelyjärjestäjän kokoelmateoksista, vaan järjestäjä saa näyttää niitä vapaasti näyttelyissä.
Julkisesta näyttämisestä voit lukea lisää Termeistä selkoa -artikkelista ja näyttelytoimintaan liittyvistä tekijänoikeuslain rajoitussäännöistä Tekijänoikeus -sivultamme.
Korvauksen hinnoittelu ja budjetointi
Näyttelykorvauksen hinnoittelussa huomioimme ensinnäkin, onko kyseessä pääsymaksullinen, pääsymaksuton vai kausiluonteinen näyttely. Kategoriasta riippuen korvauksen muodostumiseen vaikuttavat näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden määrä, kesto sekä edellisvuoden kokonaiskävijämäärä. Voit tutustua hinnoitteluun tarkemmin näyttelyhinnastossamme.
NäyttelyhinnastoNäyttelykustannusten ennakoinnissa voit hyödyntää näyttelyilmoituslomakkeitamme budjetoinnin työkaluna, sillä lomakkeet toimivat myös laskurina. Kun syötät lomakkeeseen tarvittavat, hintaan vaikuttavat tiedot, lomakkeen laskuri näyttää korvauksen määrän. Lomakkeisiin pääset sivun e-asiointi-valikosta.
Pääsymaksullinen näyttely
Pääsymaksullisissa näyttelyissä taiteilijakohtaisen näyttelykorvauksen perushintaan vaikuttavat lisäksi näyttelyaika ja kävijämäärä. Näyttelyajalla tarkoitetaan aikaa, jonka näyttely on ollut yleisölle avoinna, avajaispäivästä näyttelyn viimeiseen aukiolopäivään. Näyttelyaika ei ota huomioon päiviä, jolloin näyttely on ollut suljettuna. Kävijäkerroin muodostuu museon tai näyttelytilan edellisvuoden kokonaiskävijämäärän perusteella.
Pääsymaksuton näyttely
Pääsymaksuttomissa näyttelyissä korvauksen hinta muodostuu taiteilijakohtaisesta perushinnasta ja näyttelyaikaan perustuvasta aikakertoimesta. Pääsymaksuttomien näyttelyiden hinnoittelua sovellamme mm. valtion, kuntien ja kaupunkien hallinnoimiin, pääsymaksuttomiin näyttelytiloihin ja seurakuntien näyttelytoimintaan.
Kausiluonteinen näyttely
Kausiluonteisesti järjestettäviin pääsymaksullisiin näyttelyihin, joita ovat esimerkiksi kesäkuukausina toteutettavat kesänäyttelyt, sovelletaan poikkeavaa hinnoittelua. Taiteilijakohtaiseen korvaukseen ei lisätä kertoimia, kuten ympärivuotisessa näyttelytoiminnassa. Ilmoitus kesänäyttelyistä tehdään omalla näyttelyilmoituslomakkeella. Hinnoittelu koskee näyttelyjärjestäjiä, joilla ei ole ympärivuotista näyttelytoimintaa.
