Taideväärennöksillä on taiteen markkinoiden kannalta haitallisia vaikutuksia. Väärennökset vaikuttavat taiteilijan asemaan sekä taiteen ostajan ja suuren yleisön luottamukseen taidekauppaa ja taiteen aitoutta kohtaan. Pahimmillaan väärennökset voivat aiheuttaa isoja menetyksiä eri osapuolille. Väärennösten ehkäisy on näistä syistä johtuen tärkeää.

Väärennöksiin liittyy luonnollisesti myös tekijänoikeudellisia näkökohtia. Alla olevassa Maria E. Rehbinderin kirjoittamassa artikkelissa tarkastellaan tekijänoikeuslaissa olevia taideteoksen kopion ja taideväärennöksen valmistamista ja levittämistä koskevia säännöksiä erityisesti taiteilijan työskentelyn kannalta.

Tekijänoikeuslain neljä pääsääntöä teosten käytöstä

Kuvataiteilijalta voidaan pyytää taideteoksen kopion valmistamista. Silloin on hyvä pohtia seuraavia asioita:

1. Jos haluat valmistaa taideteoksesta kopion, tulee sinun ensin saada kopion
valmistamiseen alkuperäisen taiteilijan, tai taiteilijan kuoltua, taiteilijan
oikeudenhaltijan lupa. Ilman lupaa kopiota ei saa valmistaa.

2. Jos olet saanut luvan kopion valmistamiseen alkuperäiseltä taiteilijalta, ei
se sisällä oikeutta muunnella teosta. Älä siis muuntele teosta ilman nimenomaista, tietyllä tavalla täsmennetyn muuntelun sallivaa taiteilijan suostumusta.

3. Lupa kopion valmistamiseen on henkilökohtainen ja koskee sitä sopimustahoa, jonka kanssa taiteilija on tehnyt sopimuksen taideteoksen kopioimisesta. Lupaa ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista oikeuksien siirtämisen sallivaa sopimusmääräystä

4. Taiteilijan nimen saa merkitä teokseen vain taiteilijan nimenomaisen
valtuutuksen mukaisesti. Tällöin nimen merkitseminen on toteutettava siten,
ettei kopiota voida sekoittaa alkuperäisteokseen.

Mikä on taulun kopio ja mikä on taideväärennös

Tekijänoikeuslain pääsääntönä on se, että kun taiteilijan teoksesta tekee kopion, on siihen saatava teoksen alun perin tehneen taidemaalarin tai valokuvataiteilijan lupa. Sama tekijänoikeuslain määräys koskee myös digitaalisilla tekniikoilla valmistettuja kuvataiteen teoksia. Taideväärennösten valmistajat ja levittäjät ovat toistaiseksi keskittyneet erityisesti maalausten väärentämiseen ja levittämiseen. Siksi tekijänoikeudellisten termien sijaan kuvataiteen teoksesta käytetään tässä luettavuuden helpottamiseksi nimitystä ”taulu”.

Kun taulusta valmistetaan taiteilijan luvalla tarkka jäljennös on kyseessä kopio. Kun taulusta valmistetaan ilman lupaa taideväärennös, rikotaan taiteilijan taloudellisten oikeuksien lisäksi myös moraalisia oikeuksia isyysoikeutta ja/tai muunteluoikeutta.

Taideteoksen kappaleet, esim. taidekirjan kuvitukset, jotka on alun perin valmistettu taiteilijan tai taiteilijan oikeuksia hallinnoivan tekijänoikeusjärjestön myöntämällä luvalla voivat olla taideväärennöksen valmistamisen lähtökohtana. Tällainen taideväärennös voidaan valmistaa esim. irrottamalla taidekirjan kuvitus kirjasta tai kansiosta, lisäämällä taidekirjan kuvitukseen taiteilijan signeeraus tekijänoikeuslain 52 §:n vastaisesti ja kehystämällä kuvitus kuten alkuperäinen grafiikan lehti.

Tekijänoikeusrikokseen tai rikkomukseen syyllistyvät
myös taideväärennöksen julkisen näyttämisen järjestäjä ja
taideväärennöksen myyjä

Kun taideväärennöstä näytetään julkisesti, syyllistyy myös taideväärennöksen julkisen näyttämisen järjestäjä tekijänoikeusrikokseen, mikäli muut teon tunnusmerkistöt kuten ansiotarkoitus ja tahallisuus täyttyvät. Muutoin kyseessä on tekijänoikeusrikkomus.

Kun taideväärennöstä tarjotaan myytäväksi tai muutoin levitetään, syyllistyy myös taideväärennöksen levittäjä tekijänoikeusrikokseen, mikäli muut teon tunnusmerkistöt kuten ansiotarkoitus ja tahallisuus täyttyvät. Muutoin kyseessä on tekijänoikeusrikkomus.

Taulun kopion saa valmistaa itselle ja kahdelle kaverille

Tekijänoikeuslain 12 §:ssä säännellään teoksen kappaleen valmistamista yksityiseen käyttöön. Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten (12 § 1 momentti ).

Siis omalle seinälle saa valmistaa itse taulun. Sen sijaan 12 §:n 3 momentin oikeusohjeen mukaan taideteosta ei saa antaa ulkopuolisen valmistettavaksi taiteellisin menetelmin ilman taiteilijan lupaa.
Eli jo se, että teettää ulkopuolisella, esim. suurten seinälle ripustettavien valokuvateosten valmistajalla kopion suoja-ajan piirissä olevasta teoksesta, rikkoo tekijänoikeuslaissa säädettyä tekijän oikeutta määrätä teoksen kappaleen valmistamisesta.

Suoja on määräaikainen

Tekijänoikeudellinen suoja on määräaikainen ja suoja-ajan ylittäneiden teosten taloudelliset ja moraaliset oikeudet raukeavat suoja-ajan päättyessä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Suomalaisista taiteilijoista suoja-ajan ulkopuolella ovat siis mm. Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Pekka Halonen. Näiden taiteilijoiden teosten käyttöön tai muunteluun ei tarvita lupaa taiteilijan perillisiltä.

Näitäkin ns. klassikkoteoksia koskee kaksi tekijänoikeuslain säännöstä. Nämä klassikkosuojaa koskevat säännökset koskevat taiteilijan nimen merkitsemistä harhaanjohtavasti ja julkista sivistyksellisiä etuja loukkaavaa käyttöä. Julkisia sivistyksellisiä etuja loukkaavan käytön säännöksiä ei ole toistaiseksi sovellettu kuvataiteen teoksiin.

Jäljennöksiä voi vapaasti teettää teoksista, joiden osalta taiteilijan kuolinvuoden päättymisestä on kulunut yli 70 vuotta. Kesällä 2004 Wanhassa Satamassa suoritettiin Helsingin rikospoliisin toimesta laaja takavarikko, jossa takavarikoitiin n. 500 taulua. Wanhassa Satamassa oli taideväärennösten lisäksi esillä Modigliani-jäljennöksiä, jotka siis saa valmistaa ilman Modiglianin perikunnan lupaa, koska taiteilijan kuolemasta on yli 70 vuotta. Myös tällaisia jäljennöksiä koskee tekijänoikeuslain 52 §:n 2 ja 3 momentti, joiden mukaan taideteoksen jäljennökseen ei tekijän nimeä tai nimimerkkiä saa panna sillä tavoin, että jäljennös voidaan sekoittaa alkuperäisteokseen.

Suojattuun teokseen taiteilijan nimen saa panna vain taiteilija itse

Suoja-ajan piirissä olevaan teoksen jäljennökseen sovelletaan lisäksi 52 §:n 1 momenttia, jonka mukaan taideteoksen kappaleeseen saa toinen vain tekijän toimeksiannosta panna hänen nimensä tai nimimerkkinsä.

Eli suoja-ajan piirissä olevaan yksityiseen käyttöön itse kopioidun maalauksen signeeraaminen on tekijänoikeuslain 52 §:n § 1 momentin vastaista. Tekijänoikeuslain 52 §:n rikkominen eli luvaton signeeraaminen on kriminalisoitu tekijänoikeuslain 56 a §:ssä 1) kohdassa. Kyse on tekijänoikeusrikkomuksesta, jos teko on tehty tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Kyseessä ei kuitenkaan ole tekijänoikeusrikos.

Taideväärennöksen valmistamisen tilaaminen on
tekijänoikeusrikos tai -rikkomus

Tekijänoikeuslain 12 §:n 3 momentin mukaan taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi. Kappaleen valmistuttaminen ilman tekijän lupaa taiteellisin menetelmin on rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaisesti rikos, jos tämä tekijänoikeuslain vastainen teko on tehty ansiotarkoituksessa ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa loukatun oikeuden haltijalle.

Jos teetetään taulu vain yksityiskodin seinälle, eikä taulua käytetä ansiotarkoituksessa, ei ansiotarkoituksen tunnusmerkistö täyttyne siltä osin. Sen sijaan huomattavaa taloudellista haittaa aiheutuu jo yhden veistoskappaleen tai yhden maalauksen luvattomasta valmistuttamisesta yksityiskotia varten. Tässä tekijänoikeuslakia ja rikoslakia rikkoo tunnusmerkistön täyttyessä siis kaksi henkilöä: kopion tilaaja ja kopion valmistaja.

Täsmennettäköön vielä kerran, että tekijänoikeuslaki on dispositiivistä eli sopimuksenvaraista oikeutta. Sopimuksen mukaisesti eli lisenssillä valmistettu taideteoksen kopio on tilattu luvalla ei siis lainvastaisesti ilman lupaa. Luvaton kappaleen valmistuttaminen voi täyttää 56 a §:n tekijänoikeusrikkomuksen tunnusmerkistöt jäljennöksen tilaajan osalta.

Taideväärennöksen valmistaminen on tekijänoikeusrikos tai -rikkomus

Oikeudelliselta kannalta jäljennöksen valmistaminen on joko tekijänoikeusrikos tai tekijänoikeusrikkomus. Suomessa tällä hetkellä liikkuvat taideväärennökset ovat ammattimaisesti tehtyjä ja niiden valmistajalla täytyy olla syvällinen kuvataiteilijan ammattitaito ja alan muodollinen pitkä aikainen koulutus. Jos hän toimii ansiotarkoituksessa, on kyseessä tekijänoikeusrikos. Jos hän ei toimi ansiotarkoituksessa, on kyse tekijänoikeusrikkomuksesta, elleivät tilaaja ja valmistaja kuulu samaan lähimmän perheen ja ystävien piiriin.

Jos siis äiti tilaa taidekoulussa opiskelevalta tyttäreltään kopion Dalin taulusta omalle seinälleen, ei tämän valmistaminen ole edes tekijänoikeusrikkomus. Jos liikemies tilaa taideoppilaalta Dalin maalauksen kopion, kyse olisi liikemiehen osalta tekijänoikeusrikkomuksesta ja taideopiskelijan osalta tekijänoikeusrikoksesta tai rikkomuksesta riippuen siitä, saako hän korvauksen vai ei.

Tämän artikkelin tekijänoikeusrikkomusta koskevien mainintojen osalta on huomioitava, että tekijänoikeusrikkomuksen tunnusmerkistön täyttymiseksi teon pitää olla tahallinen tai törkeän huolimaton.

Kopion valmistaminen taiteilijan harkinnassa

On tilanteita esimerkiksi muotokuviin liittyen, jossa teoksen kopiointiin annettavan luvan myöntäminen on taiteilijan kannalta mahdollista. Luontevimmalta kuitenkin tuntuisi se, että taiteilija valmistaa työtilanteen salliessa tarvittavat lisäkappaleet ja muunnelmat itse. Muotokuvaa tilattaessa olisi varmasti hyvä tarkentaa optiota siitä, kuka mahdollisesti tarvittavan toisen kappaleen valmistaa. Taiteilijalla on tekijänoikeuslaissa suojattu yksinoikeus itse päättää teoskappaleiden valmistamisesta.

Jos sinulta pyydetään lupaa teoksesi kopiointiin, voit pohtia myös seuraavia seikkoja: Kopiointiluvan antaminen sisältää taiteilijan moraalisiin oikeuksiin liittyviä ongelmia. Lupa myös sisältää riskin kopion myöhemmästä muuntelusta, mm. signeerauksen lisäämisestä ja jäljennöksen luonteen kertovan merkinnän poistamisesta. Taideteoksen kopiot ovat oikein valmistettuina huomattavasti pitkäikäisempiä kuin ne ihmiset, jotka aikoinaan kopion valmistamisesta sopivat.

Väärennyksestä ja väärennysaineiston hallussapidosta on omat määräyksensä rikoslaissa, mutta se on jo toisen jutun aihe, samoin kuin taideväärennösten hävittämisvaatimukset.

Maria E. Rehbinder