Museoiden Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksen rahoitus päättyi joulukuussa 2023. Jos kevään aikana rahoitusmallia ei ratkaista, koko sopimuksen tulevaisuus vaarantuu. Kehysriihessä päättäjillä on ratkaisun avaimet käsissään.
Museot ovat menestyksekkäästi voineet vuodesta 2017 avata taidekokoelmansa nettiin kaikkien ulottuville Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksen myötä. Joulukuussa 2023 opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitus Kuvaston ja Suomen museoliiton sopimukselle päättyi, mikä pakotti lähes puolet sopimusmuseoista irtautumaan sopimuksesta.
Laajimmillaan sopimuksen piiriin on kuulunut 45 museota. Taiteilijat, joiden teoksia on ollut esillä museoiden digitaalisilla alustoilla, ovat saaneet vuosittain käyttökorvauksen teostensa digikäytöstä sopimukseen perustuen. Nämä tekijänoikeuskorvaukset on katettu opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella ja museoiden vuosimaksuilla. Sopimuskauden aikana taiteilijoiden määrä sopimuksessa on nelinkertaistunut: viime vuonna korvaukseen oikeutettuja oli jo lähes 4 000 visuaalisen alan taiteilijaa. Sopimuksen rahoitus ei ole sen sijaan kasvanut teosten käytön perässä.
OKM:n erillisrahoituksen päättyminen osoitti todeksi, että vain harvalla museolla on käytännössä resursseja investoida taidekokoelmiensa digitaaliseen saatavuuteen. Tammikuussa 2024 Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksessa päätti jatkaa vain noin puolet mukana olleista museoista. Näidenkin museoiden toiveena on, että tilanteeseen löydetään kevään aikana ratkaisu.
Kevään kehysriihessä valitaan kuvataiteen digitalisaation suunta
Kuvasto on työskennellyt pitkään, jotta museoiden kanssa tehdylle sopimukselle saataisiin ennakoitava ja kestävä rahoitusratkaisu. Museoiden osuus taiteilijoiden tekijänoikeuskorvauksista on ollut pienimmillään noin 700 € vuodessa per museo. Se on silti estänyt monen pienemmän museon liittymisen sopimukseen, mikä kertoo museoiden taloudellisesta tilanteesta. Kuvaston esittämä, valtion budjettiin perustuva rahoitusratkaisu merkitsisi käytännössä lisärahoitusta museoille ja varmistaisi museokokoelmien saattamisen laajemmin yleisön saataviin. Määrärahalle sopivalta momentilta, Eräät käyttökorvaukset, maksetaan tekijöille tekijänoikeuskorvauksia muun muassa kirjasto- ja e-kirjalainauksista.
Sopimuksesta irtautuneiden museoiden kanssa Kuvasto sopii suoraan taiteilijoiden puolesta kokoelmateosten esittämisestä verkossa, jos museot jatkavat teosten digikäyttöä. Valtaosa museoista on kuitenkin päätynyt poistamaan teoskuvat toistaiseksi sivuiltaan sekä Finna.fi-palvelusta.
Mikäli kestävää ratkaisua tilanteeseen ei saavuteta, koko sopimus on vaarassa päättyä ja taidemuseoiden digitalisaatiokehitykseltä viedään perusta. Taiteen digitaalisen saavutettavuuden lisäksi tilanteesta kärsivät kuvataiteilijat, joiden ansaintamahdollisuuksia sopimuksen päättyminen käytännössä kaventaa. Kokoelmataiteen digikorvaukset ovat monipuolistaneet taiteilijoiden tekijänoikeustulovirtoja.
”Harmittaa todeta väistämätön tosiasia, että jos nykytilanteeseen ei tule ratkaisua, merkitsee se varovaisesti arvioiden taidemuseoille useiden tuhansien eurojen arvosta digitointi-investointien kuoletuksia”, sanoo Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson.
Miinusmerkki kohdistuu Nilssonin mukaan myös tulevaan:
”Rahoituksen puute kaventaa ratkaisevasti museoiden mahdollisuuksia rakentaa kokoelmateostensa käyttöön perustuvaa yleisöpalvelua. Taiteilija taas menettää lakiin perustuvan oikeutensa saada korvausta teostensa käytöstä. Jos korvausten maksaminen jää yksin museoiden vastuulle, vain yksittäiset taiteilijat voivat saada korvausta ja korvaus on yhä pienempi – useassa tapauksessa jopa niin minimaalinen, että korvauksen hallinnoinnin kustannus ylittää sen määrän.”
Kulunut alkuvuosi on näyttänyt, että taidekokoelmien digitaalista saatavuutta ei voida jättää yksittäisten museoiden kustannettavaksi, vaan julkista rahoitusta tarvitaan. Kevään kehysriihessä päättäjillä on edessään avainhetki päättää, mihin suuntaan kuvataiteen digitalisaatiota Suomessa viedään.
***
Vuodesta 2017 voimassa ollut Taidekokoelmat verkkoon -sopimus luotiin edistämään museoiden digitalisaatiota ja taideteosten saatavuutta verkossa taiteilijoiden tekijänoikeudet huomioiden.
Sopimus on sukua Kansallisgallerian kanssa vuonna 2014 solmitulle sopimukselle. Se mahdollistaa edelleen Kansallisgallerian kokoelmateosten digitaalisen käytön mitä moninaisemmilla tavoilla.
Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksessa jatkavat museot:
Didrichsenin taidemuseo, Helsingin taidemuseo HAM ja Helsingin kaupunginmuseo, Hyvinkään museot: Hyvinkään taidemuseo, Imatran taidemuseo, Jyväskylän yliopiston Tiedemuseo, K. H. Renlundin museo, Kajaanin taidemuseo, Kankaanpään kaupunginmuseo, Keski-Suomen museo ja Jyväskylän taidemuseo, Kouvolan taidemuseo Poikilo, Lahden museot, Lappeenrannan museot: Lappeenrannan taidemuseo, Etelä-Karjalan museo, Woikottin talomuseo, Ratsuväkimuseo, Lönnströmin taidemuseo, Oulun museo- ja tiedekeskus, Porin taidemuseo, Serlachius-museot, Stiftelsen för Åbo Akademi, Stiftelsen Pro Artibus / Pro Artibus -säätiö, Suomen kansallismuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Taidekoti Kirpilä, Turun museokeskus, Vaasan kaupungin museot: Kuntsin modernin taiteen museo, Pohjanmaan museo, Tikanojan taidekoti, Vanhan Vaasan museo, Valtion taideteostoimikunta, Vantaan taidemuseo Artsi, Varkauden museokeskus Konsti.
Lue lisää:
Hallituksen budjettiesitys on leikkaamassa kuvataiteen digitalisaatiolta siivet
