Tuore raportti luovien alojen tekijänoikeusmarkkinasta vahvistaa jälleenmyyntikorvauksen merkitystä kuvataiteilijoille. Kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISAC:n julkaiseman raportin mukaan kuvataiteilijoiden jälleenmyyntikorvaukset ovat kasvaneet vuodesta 2012 jopa 24,6 prosenttia. Raportti kokoaa yhteen eri maissa vuonna 2016 kerätyt tekijänoikeuskorvaukset.
Jälleenmyyntikorvaus tarkoittaa, että kuvataiteilija on oikeutettu tekijänoikeuskorvauksiin, kun taiteilijan teoksia jälleenmyydään taidemarkkinoilla. Euroopassa visuaalisten taiteiden tekijänoikeuskorvauksista jopa 25 prosenttia tulee kuvataiteen jälleenmyynneistä. Kaiken kaikkiaan tekijänoikeuskorvauksia kertyi visuaalisen alan taiteilijoille vuonna 2016 yhteensä 174 milj. euroa.
Brexit voi viedä taiteilijoiden korvaukset
Eniten jälleenmyyntikorvauksia kerättiin (33 %) viime vuonna maailman toiseksi ja Euroopan suurimmalta taidemarkkina-alueelta, Iso-Britanniasta. Maan taidemarkkinoilla myydyillä teoksilla on suurin markkina-arvo Euroopassa. Brexit-neuvottelut saattavat kuitenkin jatkossa uhata kuvataiteilijoiden oikeutta ja vaikuttaa taiteilijoiden saamiin jälleenmyyntikorvauksiin Iso-Britanniassa.
Jälleenmyyntikorvausta koskeva säädös astui Iso-Britanniassa voimaan muita EU-maita myöhemmin ja pitkälti maan taidemarkkina-ammattilaisten vastustuksesta johtuen. Brexit-kansanäänestyksen tuloksena taidemyyjät ovat jälleen heränneet vastustamaan oikeutta.
Säädöksen kumoaminen Iso-Britanniassa rikkoisi EU:ssa harmonisoidun järjestelmän, millä olisi tuhoisa vaikutus myös eurooppalaisten taiteilijoiden korvauksiin. Kuvaston brittiläinen sisarjärjestö DACS on maksanut kuluneen kymmenen vuoden aikana pelkästään eurooppalaisille taiteilijoille ja oikeudenhaltijoille yhteensä yli 25 miljoonaa puntaa jälleenmyyntikorvauksia. Ulkomaiset taiteilijat edustavat 40 % oikeudenhaltijoista, jotka ovat saaneet korvauksia DACS:n kautta. Suomessa niiden tilittämisestä kotimaisille taiteilijoille on vastannut DACS:n puolesta Kuvasto.
Kuvasto seuraa sisarjärjestöjensä kanssa Brexit-neuvottelujen etenemistä tiiviisti ja on vedonnut jälleenmyyntikorvauksen puolesta kulttuuriministeri Sampo Terhoon sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön, jotta suomalaiset kuvataiteilijat ja oikeudenhaltijat voivat jatkossakin hyötyä korvauksesta Iso-Britanniassa.
”Olemme kiinnittäneet ministeriön huomion asiaan ja toivomme, että korvaus säilyy Iso-Britanniassa. Sen poistuminen olisi tarpeeton heikennys taiteilijoiden asemaan. Sen lisäksi luvassa olisi taidemarkkinoita vääristäviä vaikutuksia”, vahvistaa Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson.
CISAC:n julkaisemat luvut osoittavat, että kansainvälinen sopimus jälleenmyyntikorvauksista on tarpeen. CISAC ja WIPO (World Intellectual Property Organization) ovat edistäneet keskustelua jälleenmyyntikorvauksen kansainvälisestä soveltamisesta, mitä Suomi yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa tukevat. Oikeuden poistaminen Iso-Britannian lainsäädännöstä tai vastavuoroisuussopimuksista merkitsisi takaiskua jo toteutuneille edistysaskelille.
Jälleenmyyntikorvaus
Kuvataiteilijan oikeus tekijänoikeuskorvaukseen teostensa jälleenmyynneistä on harmonisoitu Euroopan unionissa direktiivillä vuonna 2001. Taiteilijoille korvaus on tärkeä, sillä se edistää taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja mahdollisuuksia saada osansa taideteoksen arvonnoususta. Edesmenneiden taiteilijoiden tapauksessa korvaukset tarjoavat tuloja, joita käyttää konservointiin tai esimerkiksi teoksen alkuperän todentamiseen.
CISAC julkaisi raporttinsa vuoden 2016 tekijänoikeuskorvauskertymästä 16. marraskuuta, ja sen tiedot perustuvat CISAC:n jäsenjärjestöjen keräämiin tekijänoikeuskorvauksiin. Järjestön maailmanlaajuiseen verkostoon kuuluu 239 järjestöä, jotka lisensoivat luovia sisältöjä ja keräävät korvauksia neljän miljoonan luovan alan tekijän puolesta. Kuvasto on CISAC:n jäsenjärjestö.
Lähteet:
CISAC: Global Collections Report (2017)
Lue myös:
Mitä kuuluu taiteen jälleenmyyntikorvaukselle?
Kuvasto lujitti asemansa 90-luvulla – Haastattelussa Maria Rehbinder
Jälleenmyyntikorvaus
