Oulun taidemuseo houkuttelee asukkaita ja matkailijoita kuvataiteen äärelle. Taidemuseo valmistautuu myös Oulun vuoteen Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2026. Kulttuurin satsaamisen pohjana on sen tunnistaminen, että ilman tekijöitä ei ole taidetta. Tätä Oulun taidemuseo elää todeksi.

Oulun taidemuseon intendentti Elina Vieru toteaa, että taidemuseo vahvistaa paikallista elinvoimaa tarjoamalla laadukkaita taide- ja kulttuurisisältöjä yleisölle.

”Oulun taidemuseo on houkutteleva kohde vuosittain yli 51 000 kaupunkilaiselle ja vierailijalle. Saamamme palautteen perusteella ihmiset arvostavat myös sitä, että kaupunkitilassa on julkista taidetta ja että taideomaisuudesta pidetään huolta”, toteaa Vieru.

Samalla museolla on merkittävä vaikutus myös paikallisten taiteilijoiden asemaan, sillä Oulun taidemuseo on suurin taiteen hankkija alueella.

”Olemme kohdentaneet ostoja alueelliseen ja paikalliseen taiteeseen ja erityisesti sellaisilta taiteilijoilta, joilta on hankittu vain vähän teoksia aiemmin. Tehtävämme alueellisena vastuumuseona on tallentaa ja esitellä alueellista kuvataidetta”, kertoo Elina Vieru.

Kuvaston kautta taiteilijoille maksettavat näyttelykorvaukset sekä muiden tekijänoikeuslupien hakeminen ovat osa normaalia arkea Oulun taidemuseossa. Valveutuneet ja asiantuntevat työntekijät mahdollistavat, että luvat on asianmukaisesti hankittu ja taiteilijat saavat töidensä hyödyntämisestä korvauksia. Lisäksi museo hakee lupia Kuvaston kautta esimerkiksi museokauppatuotteisiin, joissa hyödynnetään teoskuvia.

Taidemuseon henkilöstö konsultoi myös muita kaupungin toimijoita teosten käyttöä koskevissa tilanteissa sekä muistuttaa taiteilijoiden tekijänoikeuksien tärkeydestä. ”Ohjeistamme esimerkiksi tilanteissa, joissa kaupunki myy kiinteistöjä, joissa on integroituna niin sanottua prosenttitaidetta sekä pidämme huolta, että jälleenmyyntikorvaukset maksetaan.”

Elina Vieru kertoo, että vuosien mittaan prosesseja on hiottu sekä esimerkiksi sopimustekstejä on kehitetty taiteilijoilta tulleen palautteen perusteella. ”Haluamme tehdä kaiken läpinäkyväksi: taiteilija tietää, mitä hän saa, kun tekee kanssamme yhteistyötä. Tämä on asennekysymys!”

Asiantuntevat työntekijät ovat siis voimavara, joka mahdollistaa taiteen soihdunkantajan – ja samalla taiteilijoiden aseman puolustajan – roolin koko alueella. Myös Kuvaston kuntavaaliperiaatteissa painotetaan kuntien työntekijöiden tekijänoikeusosaamisen merkitystä.

Tällä hetkellä Oulun taidemuseossa valmistaudutaan Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026 muun muassa valmistelemalla kansainvälistä näyttelyohjelmistoa. Samalla Oulun museot tekevät suuria ponnisteluja ensi vuonna avautuvan museo- ja tiedekeskus Tiiman eteen. Lisäksi taidemuseo on muun muassa yhteistyötahona Oulun kulttuurisäätiön rahoittamassa kansainvälisessä Climate Clock -hankkeessa, joka mahdollistaa seitsemän uuden julkisen taideteoksen saamisen Ouluun.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on erinomainen esimerkki siitä, miten taide ja kulttuuri hyödyttää koko alueen elinvoimaa. Kulttuurin satsaamisen pohjana on kuitenkin sen tunnistaminen, että taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä on vahvistettava: ilman tekijöitä ei ole taidetta. Tämä on tunnistettu Oulun taidemuseossa koko olemassaolon kivijalaksi.

Vieru summaa: ”Teemme taiteilijoiden ja taiteen vuoksi tätä työtä!”

Kuvaston kuntavaalitavoitteet: Elävä taide – vahva kunta

Lue myös:

Mäntän kuvataideviikkojen johtaja Sampsa Virkajärvi: ”Mäntässä on ymmärretty, mikä vetovoimatekijä taide paikkakunnalla on”

Chappe luo Raaseporiin elinvoimaa: ”On iso asia, että meillä on nyt taidemuseo”