Vuonna 2023 avautunut Chappe-taidemuseo Tammisaaressa on tuonut alueelle uuden taiteen kokemisen paikan. Samalla museo on vahvistanut koko Raaseporin elinvoimaa.
Museo houkutteli jo ensimmäisenä vuonna yli 63 tuhatta kävijää. Museolla on ollut laajoja vaikutuksia alueen elinvoiman vahvistumiselle. Alueelle on virrannut uusia asiakasryhmiä, ja samaan aikaan paikkakunnalle on tullut uusia ravintolayrittäjiä, vahvistaa museonjohtaja Lassi Patokorpi.
Chappe palkittiin avajaisvuonnaan parhaana matkailuinnovaationa Finnish Travel Galassa. Itse museorakennus oli ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.
Tarve museolle oli ilmeinen, sillä Länsi-Uudellamaalla ei aikaisemmin ollut ammatillista taidemuseota. Alueella on kuitenkin ollut aktiivisia toimijoita ja taiteilijoita, joiden luoman toimintakentän keskelle Chappen oli luontevaa rakentua. ”On iso ja merkityksellinen asia, että voimme nyt sanoa: meillä on taidemuseo. Se kohottaa merkittävästi kaupungin ja koko alueen imagoa ja statusta.”
Kuvataidekohteet kunnissa takovat kävijäennätyksiä ja kansalaisista 40 prosenttia matkustaa kulttuurin perässä – ja tämä näkyy myös Tammisaaressa. Kuvaston kuntavaalitavoitteissa todetaan, että menestyvät kunnat tunnistavat taiteen ja kulttuurin arvon päätöksenteossa. Siksi on tärkeää varmistaa, että taiteen rahoitus on kestävää ja kunnissa on osaamista kehittää vastuullisia toimintamalleja.
Monet kunnat seuraavat mielenkiinnolla Chappen Raaseporiin luomaa ilmiötä ja positiivista nostetta. Patokorpi toteaa, että valmista, toisinnettavaa menestysreseptiä ei kuitenkaan ole olemassa. ”Kunnat ja kuntien yhteisöt ovat hyvin erilaisia keskenään. Hankkeen tulee aidosti kuvastaa sen tekijöitä, kuntalaisia ja paikallista kulttuuria. Tavoitekuvan pitää olla selkeä: mitä halutaan saada aikaan. Tärkeää on myös, että valintoja tehdään oikeasta arvopohjasta. Samalla on oltava itselleen totuudenmukainen ja rehellinen sekä toteuttaa perusteellinen tutkimus siitä, millaiset alueelliset vaikutukset toiminnalla voisi olla”, Patokorpi sanoo.
Vaikka taiteen kokeminen ja sen positiiviset vaikutukset ovat taidemuseon ydintä, oli Chappen selvitystyön keskiössä hahmottaa myös, millainen laajempi vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan uudella taidemuseolla voisi olla.
”Chappe on malliesimerkki siitä, että perusteellinen selvitystyö kantaa hedelmää. Se on ollut myös tärkeä osa julkista keskustelua. Olemme pystyneet osoittamaan museon merkityksen koko alueelle. Nyt Raaseporilla on upea maamerkki, joka tunnetaan Suomessa jo melko hyvin, ja se kantaa pitkälle”, toteaa Patokorpi.
Taidemuseon taustalla on ollut tiivis yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Albert de la Chapellen taidesäätiö toimi hankkeen alullepanijana, toteutti rakennushankkeen sekä mahdollisti perustan taidekokoelmalle. Museotoimintaa pyörittää kuitenkin Raaseporin kaupunki.
Lassi Patokorpi vahvistaa: ”Chappea ei olisi syntynyt ilman tulisieluisia ihmisiä, jotka ovat kokeneet asian tärkeäksi ja edistäneet taiteen asemaa. Albert de la Chapelle ja Clara D. Bloomfield ovat olleet projektin kokonaisvaltaisia mahdollistajia, joiden innostus vei asiaa eteenpäin. Heidän kaltaisiaan ihmisiä tarvitaan!”
Samalla kaiken elinehtona ovat taiteilijat ja heidän työskentelymahdollisuutensa. Patokorpi kertoo, että uuden museon kohdalla toimintamallit ja esimerkiksi sopimus- ja lupaprosessit piti rakentaa alusta alkaen. Tässä hyvänä tukena ovat olleet jo olemassa olevat instituutiot ja käytännöt, kuten Kuvasto ja Kuvaston kautta taiteilijoille maksettavat näyttelykorvaukset.
Chappe tekee yhteistyötä niin paikallisten kuin kansainvälistenkin taiteilijoiden kanssa. Patokorpi toteaa: ”Koemme yhteistyön hyvin tärkeäksi ja merkitykselliseksi alueen taiteilijoiden kanssa. Taidemuseon työ on myös taiteilijoiden työn tukemista – ilman sitä ei olisi myöskään meidän työtämme. Olemme eräänlaisessa symbioosissa.”
”Tammisaarella on rannikkokaupunkina ollut yhteys Itämeren yhteisöön kautta historian. Siksi on luontevaa, että Chappen toiminnassa on vahva painotus kansainvälisyyteen sekä erityisesti Pohjoismaihin ja Itämeren alueeseen”, sanoo Lassi Patokorpi.
Patokorpi peräänkuuluttaa museoiden ja taidelaitosten merkitystä alueellisen identiteetin muokkaajina. ”Tietynlaisia symboleja tarvitaan vahvistamaan paikallista vetovoimaa. Niillä on iso merkitys ihmisten mielissä syntyvälle alueen imagolle.”
