Pieni Mänttä-Vilppulan kaupunki Pohjois-Pirkanmaalla, metsien keskellä, on julistautunut taidekaupungiksi. Mänttään on syntynyt taiteen ja kulttuurin keskittymä, jossa kuvataiteella on erityinen sija.
Mäntän kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja Sampsa Virkajärvi avaa ”Mänttä-ilmiön” kehitystä.
”Mäntän kuvataideviikkojen tausta on 1990-luvun lamassa. Silloin alue koki laajan rakennemuutoksen, kun sellutehdas lopetti. Samaan aikaan Mäntässä oli luovia, uusille ideoille avoimia ihmisiä, jotka halusivat rakentaa siltoja jopa eri poliittisten toimijoiden välille ja olivat valmiita keskusteluun monenlaisten ihmisten kanssa”, Virkajärvi toteaa.
Kuvataideviikot järjestetään tänä vuonna jo 29. kerran. Serlachius-museot sekä Musiikkijuhlat ovat niin ikään keskeinen osa alueen taideinfrastruktuuria. Paikkakunnalla on myös aktiivista underground-toimintaa. Virkajärvi toteaa, että Mäntässä on todella monimuotoinen ja kerroksellinen kulttuurikenttä. Myös taiteilijoita on muuttanut paikkakunnalle.
Taiteella on valtava merkitys Mäntän imagolle, onhan kunta julistautunut jo sloganissaankin taidekaupungiksi. Samalla taiteen läsnäolo on vaikuttanut alueen ilmapiiriin. ”Vuosien mittaan suvaitsevaisuus ja toleranssi ovat lisääntyneet koko alueella. Kun taiteilijoita on paikkakunnalla, sillä on ilmapiiriä leppoistava vaikutus. Kun verrataan Mäntän nykyaikaa menneeseen patruunoiden aikaan, niin on selvää, että hierarkkisista luokkarakenteista on liikuttu kohti monimuotoisempaa paikallisyhteisöä. ’Taas tulee niitä taiteilijoita’, saattaa paikallisten suusta kuulla”, naurahtaa Virkajärvi.
Mänttä-Vilppulan kaupunki tukee Kuvataideviikkoja taloudellisesti, mutta lisäksi yhteistyö rakentuu neuvonnan, tiedon jakamisen, verkostojen rakentamisen sekä markkinoinnin ja viestinnän kautta. Tällä hetkellä mietitään esimerkiksi eri alojen taitelijoiden työtiloja, joiden saatavuudessa on alueella haasteita.
Samalla alueelle on syntynyt aktiivista yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden välillä. ”Pyrimme työllistämään toisiamme. Meillä ei ole kilpailumentaliteettia keskenämme, vaan haluamme antaa kaikkien kukkien kukkia”, Virkajärvi kertoo.
”Jokainen kunta voi panostaa kulttuuriin. Sen myötä on mahdollista nähdä positiivisia vaikutuksia niin kunnan imagossa, taloudessa, työllisyydessä kuin kuntalaisille tarjottavissa palveluissakin. Taide on paitsi vetovoima-, myös pitovoimatekijä: se saa ihmiset juurtumaan ja pysymään alueella”, Virkajärvi toteaa.
Kuvaston kuntavaalitavoitteissa kannustetaan Suomen kuntia huomioimaan tekijänoikeuskorvaukset kulttuuribudjeteissaan. Se tarkoittaa riittäviä määrärahoja paikallisille taidetoimijoille – museoille, gallerioille, taidekeskuksille – ja sitä, että taiteilijoiden tekijänoikeuskorvaukset maksetaan säännönmukaisesti.
Taiteen lajeja löytyy jokaisen kunnan voimavaraksi – kuvataiteen ei tarvitse sopia kaikille, Sampsa Virkajärvi sanoo. Taiteen kautta ihminen voi löytää merkityksiä elämäänsä sosioekonomisesta asemasta huolimatta. Kuten Virkajärvi toteaa: ”Taide antaa mahdollisuuden itsereflektioon, pysähtymiseen ja sen tarkasteluun, mikä on aidosti tärkeää”.
Virkajärven mielestä Mäntän toimijat ymmärtävät, että ilman tekijöitä ei ole taidetta. ”Esimerkiksi Kuvataideviikkojen toiminnassa taiteilijoiden tekijänoikeudet ja Kuvaston kautta maksettavat tekijänoikeuskorvaukset ovat itsestäänselvyyksiä.”
Vaikka taide ja kulttuuri vaativat taloudellisia panostuksia, ne voivat palata moninkertaisina hyötyinä takaisin. Sampsa Virkajärvi kannustaa: ”Suomen kuntapäättäjille haluaisin sanoa vahvan viestin siitä, että taiteen toimijat eivät ole aina vain käsi ojossa pyytämässä rahaa. Sehän on myös tekevä käsi! Meidät nähdään usein kulueränä, mutta tosiasia on, että annamme elämyksiä kaikenikäisille ja mahdollistamme alueella monenlaista hyvää.”
Kuvaston kuntavaalitavoitteet: Elävä taide – vahva kunta
Lue myös:
Chappe luo Raaseporiin elinvoimaa: ”On iso asia, että meillä on nyt taidemuseo”
