Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2024 taiteen ja kulttuurin rahoitus vähenee 16 miljoonalla eurolla. Myös Kuvaston esittämät kuvataiteen digikorvaukset ovat jäämässä budjetin ulkopuolelle.
Maanantaina 9. lokakuuta julkistettiin hallituksen budjettiesityksen taiteen ja kulttuurin määrärahoihin kohdistuvat, odotetut leikkaukset. Kaikkien vähennysten tarkemmasta kohdistuksesta ei ole edelleenkään tietoa, mutta kuvataidealan yhdessä ajaman 15 miljoonan euron lisärahoituksen näkökulmasta leikkaaminen on luonnollisesti pettymys.
Kuvastolle tärkein tavoite hallitusohjelmaan ja kuluvalle kaudelle on vakiinnuttaa visuaalisen alan taiteilijoille järjestelmä, joka mahdollistaa museoiden taidekokoelmien esittämisen netissä. Kuvaston esittämä 1,5 miljoonan euron määräraha kokoelmataiteen digikorvauksille korvaisi kuvataiteilijoille heidän museokokoelmiin kuuluvien teostensa digitaalista käyttöä. Korvaus rinnastuu kirjallisuuden tekijöille e-aineistoista maksettavaan lainauskorvaukseen.
Tarve rahoitukselle on akuutti, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön määräaikainen avustus museoiden taidekokoelmien digitaaliselle käytölle päättyy vuoden lopussa. Taideteosten kasvaneeseen digikäyttöön nähden rahoitus on ollut myös täysin riittämätön.
Valtion ensi vuoden budjetissa digikorvauksille ei ole varattu rahoitusta. Samanaikaisesti hallitus tunnistaa digitalisaation tärkeyden sekä hallitusohjelmassaan että budjetissa osoittamalla digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuuteen ja säilyttämiseen 2,3 miljoonaa euroa.
Kuvasto näkee investoinnit museoiden kulttuuriperinnön digitointityöhön tarpeellisina ja säilyvyyden kannalta jopa kriittisinä. Esitys ei ole kuitenkaan tasapainoinen, jos samanaikaisesti unohdetaan sisältöjen tekijät, kuvataiteilijat, joiden taideteoksia museot ja finna.fi-portaali välittävät alustoillaan kansalaisten saataville.
Kokoelmataiteen digikorvaukset eivät edellytä lakimuutoksia ja valtion talousarviossa on niille valmiiksi oikea momentti. Kuvasto on esittänyt lisärahoitusta Eräät käyttökorvaukset -momentille (29.80.41), jonka määrärahasta voidaan maksaa julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä. Samalta momentilta maksetaan myös yksityisen kopioinnin hyvitys ja kirjallisuuden tekijöiden lainaus- ja e-lainauskorvaukset.
Kuvasto pitää ikävänä, että nyt julkistettu taiteen ja kulttuurin budjettiesitys ei ole vauhdittamassa kuvataiteen digitalisaatiota, vaan ottaa reilun digiharppauksen taaksepäin. Mikäli taidekokoelmien vieminen nettiin jää jatkossa yksittäisten kulttuuriperintölaitosten kustannettavaksi, kuvataiteen digitalisaatio käytännössä hiipuu. Museobarometri 2024 osoittaa, että yli neljännes museoista (27 %) ennakoi taloutensa heikentyvän ensi vuonna. Kuvasto katsoo, että digitaalisten taidekokoelmien ylläpito saattaa onnistua jatkossa yksittäisiltä, isommilta museoilta, mutta maakuntien pienet museot jäävät digitalisaatiokehityksen ulkopuolelle.
– Taiteen saavutettavuuden lisäksi rahoitusratkaisun puuttumisesta kärsivät visuaalisen alan taiteilijat. Cuporen selvityksen mukaan tekijänoikeuskorvauksia maksetaan taiteilijoille vain pienestä osasta kuvataiteen teosten käyttöä. Kokoelmataiteen digikorvaukset monipuolistavat kuvataiteilijoiden melko vähäisiä tulovirtoja, sanoo Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson.
Hallituksen budjettiesitystä käsitellään syksyn aikana eduskunnassa. Kuvasto tekee edelleen työtä kokoelmataiteen digikorvausten puolesta, jotta kuvataiteen korvauskäytännöt nousisivat lähemmäs muita taiteenaloja. Taiteen digitalisaation edistäminen mahdollistaa kulttuuripalvelujen ja -sisältöjen tuomisen lähelle jokaista suomalaista. Sitä ei voida kuitenkaan viedä eteenpäin taiteilijoiden oikeudet sivuuttamalla.
***
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuodesta 2017 rahoittamaan Taidekokoelmat verkkoon -sopimukseen kuuluu 44 Suomen museoliiton jäsenmuseota. Vuonna 2023 se on mahdollistanut yli 31 000 kuvataideteoksen välittämisen yleisölle digitaalisesti. Teosten digitaaliseen käyttöön perustuvia korvauksia saa yli 3 700 taiteilijaa. OKM:n erillisrahoitus sopimukselle päättyy vuonna 2023.
Lue myös:
Suomen Taiteilijaseura: Leikkaukset kulttuurista eivät tue hallituksen kulttuuripoliittisia tavoitteita
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024
