Näyttelypalkkio ja -korvaus korvaavat taiteilijoille eri asioita, mutta käytännössä termit saattavat usein sekoittua. Kuvaston puheenjohtaja Sade Kahra selkeyttää blogissa käsitteiden välistä eroa.
Kevään aikana kuvataiteilijan näyttelypalkkiosta ollaan keskusteltu sekä kentällä että taidepoliittisissa paneeleissa. Eräs kansanedustaja toi aivan hiljattain esille, miten näyttelypalkkioille osoitettua rahoitusta saatiin edellisen hallituskauden aikana avattua museoiden lisäksi Taiteen edistämiskeskuksen tukemille näyttelytoimijoille. Toinen kansanedustaja puhui taas siitä, miten tärkeää olisi saada kyseisen mallin rahoitus vakiinnutettua ja laajennettua koskemaan kaikkia gallerioita. Puheet voidaan nähdä onnistuneena vaikuttamistyönä, sillä Suomen Taiteilijaseuran hallitusohjelmatavoitteissa oli mukana nimenomaan näyttelypalkkiomallin rahoituksen vakiinnuttaminen ja mallin laajentaminen taidegallerioihin. Tavoite pohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esitykseen, joka julkaistiin kesällä 2021.
Näyttelypalkkiojärjestelmän käyttöönotto on kannatettavaa. Samalla eräs seikka on ajankohtaisessa julkisessa keskustelussa jäänyt hieman varjoon; nimittäin jo nyt olemassa oleva lakisääteinen näyttelykorvaus. Voi myös olla, ettei kaikille avaudu näiden kahden käsitteen välinen ero, ja tämän blogin tarkoitus onkin tuoda selkeyttä asiaan.
Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava korvaus näyttelyn eteen tehdystä työstä. Näitä työtehtäviä ovat esimerkiksi näyttelyn suunnittelu, ripustus, taideteosten kuljetukset sekä näyttelyn viestintään, markkinointiin tai oheistapahtumiin osallistuminen. Palkkio ei koske teosten julkista näyttämistä eikä taideteosten eri tuotannollisia vaiheita.
Museovirastolle on osoitettu rahoitus näyttelypalkkioiden maksamiselle eli museot ovat viimeisten vuosien aikana voineet hakea erillistä rahoitusta näyttelypalkkioiden suorittamiselle ammattikuvataiteilijoille ja visuaalisen alan ammattilaisille. Keväällä 2023 haku laajennettiin koskemaan ammatillisten museoiden lisäksi myös museoihin rinnastuvia toimijoita sekä Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustusta saavia näyttelynjärjestäjiä. Näyttelypalkkiolle on näin ollen julkista rahoitusta, ohjeistuksia ja suosituksia; näyttelypalkkion maksaminen ei kuitenkaan toistaiseksi ole lakisääteistä eikä pakollista. Kuvataiteilijan kannattaa kysellä näyttelynjärjestäjältä näyttelypalkkiosta jo näyttelyn suunnitteluvaiheessa, tai osallistumiskutsun yhteydessä.
Näyttelykorvaus on näyttelyjärjestäjän taiteilijalle maksama tekijänoikeuskorvaus taideteoksen julkisesta näyttämisestä. Taiteilijan julkisen näyttämisen oikeus on taloudellinen oikeus, ja tähän oikeuteen sisältyy korvausoikeus. Oikeus näyttelykorvaukseen koskee kaikkia teoksen julkisen näyttämisen tilanteita, oli taiteilija Kuvaston asiakas tai ei. Taiteilijoiden päätöksestä Kuvasto kerää näyttelykorvauksia tietyistä näyttelyistä ja näyttelyjärjestäjiltä. Valvonta-alueen ulkopuolelle on haluttu tietoisesti jättää esimerkiksi taiteilijaseurojen järjestämät pääsymaksuttomat näyttelyt. Näyttelykorvauksen maksuvelvoite on näyttelynjärjestäjille lakisääteinen ja yksiselitteinen, se perustuu tekijänoikeudelliseen teoskäyttöön. Näyttelykorvaukset ovat merkittävin Kuvaston tänään eläville taiteilijoille tilittämä korvauslaji. Vuonna 2022 näyttelykorvauksia kerättiin taiteilijoille yli 340 500 euroa.
Näyttelykorvaukset ovat merkittävin Kuvaston tänään eläville taiteilijoille tilittämä korvauslaji.
Oikeus näyttelykorvaukseen on siis Kuvaston asiakkailla silloin, kun näyttelyn järjestäjä on julkinen taho tai jos näyttely on pääsymaksullinen tai kausiluonteinen. Toisin sanoen, jos näyttelyn järjestäjä on kunta, kaupunki tai valtio tai jos näyttelyyn on pääsymaksu, näyttelykorvauksen maksaminen taiteilijalle on käytännössä velvoite. Kesänäyttelyt, erilaiset kulttuuritapahtumat (kuten esimerkiksi musiikkifestivaalit) ja muut kausiluonteiset näyttelyjärjestäjät ovat maksuvelvollisia, mikäli ympärivuotista toimintaa ei muuten ole, ja näyttelyyn tai tapahtumaan peritään pääsymaksu. Visuaalisen alan ammattilaiset, jotka eivät ole Kuvaston asiakkaita, ovat oikeutettuja myös näyttelykorvaukseen, mutta he sopivat korvauksesta suoraan näyttelyjärjestäjän kanssa.
Näyttelyn järjestäjä ilmoittaa näyttelyn Kuvastolle, joka tilittää korvauksen taiteilijalle, näyttelyhinnaston mukaisesti ja toimintakuluja vähentäen. Näyttelyn järjestäjältä voi varmistaa, että näyttelyilmoitukset hoidetaan ja lakisääteiset korvaukset maksetaan. Mikäli asiassa herää epäilyksiä, taiteilija voi ja kannattaa kertoa näyttelystä Kuvastolle.
Sade Kahra
Kuvaston puheenjohtaja
Kuvituskuva: Sade Kahran valokuvasarja Saunomaan syntyneet Kuopion VB-keskuksen Saunapäivä-näyttelyssä 5.3.–23.5.2021. Kuvasto ja VB-keskus ovat tehneet keväällä 2023 sopimuksen näyttelykorvauksen maksamisesta. Kuva: Akseli Muraja.
