Tekijänoikeuden infrastruktuuria on kehitetty opetus- ja kulttuuriministeriön kaksivuotisessa hankkeessa vuoden 2020 kesästä lähtien. Alkusyksyn pienryhmätyöskentelyn jälkeen hankkeessa on kokoonnuttu joulu- ja helmikuussa yhteensä neljään työpajaan, joissa on kehitetty luovien alojen datakyvykkyyttä, kuultu infrakehittämisen asiantuntijoita ja luotu verkostoa luovien alojen keskuuteen. Pienryhmätyöskentelyn tapaan Kuvasto on osallistunut myös työpajoihin. Työpajojen asiantuntijapuheenvuorot ovat käsitelleet muun muassa lohkoketju- ja tekoälyhankkeita, tietosuoja-asetuksia, kannustimia ja datan jakamisen sääntökirjoja sekä sopimusehtoja. Materiaaleihin voi tutustua hankkeen dialogiportaalissa.

OKM:n kehittämishankkeen keskiössä ovat muun muassa luovien alojen teos- ja tekijätietokäytäntöjen ja infrastruktuurien kehittäminen sekä aineettomien oikeuksien ja datan juridiikkaan liittyvät kysymykset.

Metadatan tehokkaampi kerääminen sekä tiedon säilyttäminen, jakelu ja saatavuus tehostavat tekijöiden moraalisten ja taloudellisten tekijänoikeuksien toteutumista. Tekijätietojen saatavuus taas voi edistää teosten käyttöä ja näin ollen taiteilijoille siitä kohdentuvia korvauksia. Metadatan parempi saatavuus saattaisi myös luoda uusia rahavirtoja esim. alustatalouden kautta.

Kuvataiteen alalla hyviä käytänteitä

Kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on hyvien käytänteiden leviäminen. Hankkeessa on jaettu tietoa luovien alojen keskuudessa eri alojen standardeista ja formaateista. Myös kuvataiteessa löytyy jo hyviä käytänteitä, vaikka muiden alojen tapaan kehitettävääkin on.

Yksi tällainen hyvä käytänne on IPI-järjestelmä, joka on myös musiikkialalla käytössä. Kuvataiteessa IPI-järjestelmä on tärkeä työkalu tekijänoikeusjärjestöjen rajat ylittävään datanhallintaan. Kuvasto edustaa vastavuoroisuussopimusten kautta noin 100 000 ulkomaista kuvataiteilijaa ja vastaavasti sisarjärjestömme edustavat ulkomailla Kuvastoon kuuluvia taiteilijoita. IPI-järjestelmässä Kuvasto ja muut järjestöt ylläpitävät tietoja edustamistaan taiteilijoista ja oikeusluokista, joiden perusteella korvaukset saadaan kohdennettua oikein.

Visuaalisissa taiteissa on käynnissä myös laajoja kansainvälisiä kehityshankkeita, kuten CISAC:n jäsenjärjestöjensä kanssa kehittämä AIR-työkalu (Automated Image Recognition), jolla voidaan konkreettisesti seurata teosten digitaalista käyttöä. Suomessa Taidekokoelmat verkossa -infra on ainutlaatuinen sopimusrakenne ja kansainvälisestikin erityinen esimerkki museoiden kokoelmien tekijänoikeusratkaisusta.

Tekijänoikeusinfran kehittäminen ajankohtaista, vaikkakin pitkäjänteistä työtä

Kulunut vuosi on vauhdittanut entisestään teosten digitaalista käyttöä. Näin ollen tekijänoikeuden infrastruktuurin kehittämistyö on entistä ajankohtaisempaa, vaikkakin pitkäjänteistä työtä. Tässä työssä myös Kuvasto on mukana visuaalisen alan taiteilijoiden toimeentulon edistämiseksi ja ansaintalogiikan turvaamiseksi. Toimiva tekijänoikeusinfrastruktuuri edellyttää kuitenkin luovien alojen kehitysmyönteisyyden lisäksi investointeja ja rahoitusta, mikä on yksi tekijänoikeusinfrahankkeessa käsiteltävistä teemoista.

Kuvastossa kehitetään parhaillaan tilityskäytäntöä ja tiedonhallintaa, entistä tehokkaampi oikeuksien hallinnointi tavoitteena. Maailman muuttuessa myös Kuvasto kehittyy ja kehittää toimintaansa vastaamaan digitalisoituneen toimintaympäristön vaatimuksia. Kehitystyötä, kuten muutakin toimintaa, Kuvastossa tehdään kuitenkin aina sen perustehtävästä käsin eli kuvataiteilijoiden tekijänoikeuksia ja taiteen tekemisen edellytyksiä edistäen.