Moni saattaa edelleen ajatella, että verkossa vapaasti saatavilla olevat taideteoskuvat ovat vapaasti käytettävissä myös muuhun tarkoitukseen kuin verkossa selailua varten. Tekijänoikeus suojaa kuitenkin taidekuvia silloin, kun taiteilijan tekijänoikeus on voimassa.
Miten taiteen käyttäjänä tai taiteilijana tulisi toimia verkon tekijänoikeusviidakossa?
Kun haluat käyttää verkosta löytämääsi taidekuvaa jossakin muussa yhteydessä, tarvitset siihen useimmiten tekijän luvan. Jos taiteilijan kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, tekijänoikeus on rauennut. Saatat kuitenkin tarvita teoksen kuvanneen valokuvaajan luvan. Valokuvaajan oikeus on voimassa 50 vuotta kuvanottamisvuoden päättymisestä.
Taiteilijana sinun kannattaa huolehtia erityisesti verkkoon lataamiesi taidekuvien metatiedosta, jonka tulee olla mahdollisimman kattava.
Metadata eli metatieto on kuvatiedostoon liitettyä kuvailutietoa. Tyypillinen metatieto on esimerkiksi taidekuvan tiedostonimi. Muita yleisiä tietoja ovat tiedoston koko ja laatu.
Google julkaisi syksyllä 2018 tiedon, että sen kuvahakukoneen tulokseen on mahdollista sisällyttää myös kuvien metatieto. Metatieto voi sisältää paljon käyttäjille tärkeää tietoa, kuten tiedon kuvan oikeuksien haltijasta tai taideteoksen tekijästä, yhteystiedot tai tiedon oikeuksien rajoituksista.
Kuvatiedostojen metatiedon olemassaolo voi vähentää taidekuvien luvatonta käyttöä, sillä oikeudenhaltijatieto rohkaisee pyytämään luvan teoksen käyttöön. Toisaalta taidekuvat ovat helpommin verkon käyttäjien löydettävissä, sillä metatietosisältö toimii hakusanojen lailla.
Kuvaston Termeistä selkoa –artikkeliin on koottu suosituksia ja ohjeita, miten toimia kuvataiteilijana somessa. Reilu blogi –sivulla kerrataan puolestaan hyvät kuvankäyttötavat tilanteissa, joissa lataat verkkoon kuvia taiteilijoiden taideteoksista.
Linkkejä:
Video: Tunne oikeutesi, taiteilija: Tekijänoikeudet internetissä
Osaatko käyttää kuvia juridisesti oikein sosiaalisessa mediassa?