Tukholmassa järjestettiin 15.-16.11.2018 pohjoismainen tekijänoikeusseminaari ”Nordic Conferens on Visual Material and Copyright”, johon myös Kuvasto osallistui. Kaksipäiväisen seminaarin aikana seminaariyleisöä puhututtivat erityisesti EU:n tekijänoikeusdirektiivi, sen merkitys visuaalisen alan taiteilijoille, kuvahakukoneet ja kuvien metatieto.
Seminaarin aloituspuheenvuorosta vastannut Robert Nilsson toi tervehdyksen Ruotsin kulttuuriministeriöstä ja kertoi EU:n tekijänoikeusdirektiiviin neuvotteluprosessin aikataulusta. Prosessin lisäksi puheenvuorot keskittyivät direktiivin yksittäisiin artikloihin. Kuvahakukoneisiin liittyvä artikla 13b on Euroopan parlamentin esittämä uusi, kuvataiteilijoita ja kuvantekijöitä koskeva artikla (lue lisää artiklasta 13b).
– Kuultujen puheenvuorojen perusteella EU näyttäytyy entistäkin selvemmin taiteilijan hyvältä ystävältä ja parhaalta toivolta tekijänoikeuksien suojaamisen näkökulmasta, tiivistää Kuvaston puheenjohtaja Jaakko Rustanius puheenvuorojen antia.
Kuvatoimistoja edustavan CEPIC:n toiminnanjohtaja Sylvie Fodor kävi läpi omassa lennokkaassa puheenvuorossaan Googlen kuvahakupalvelua ja siihen liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä. Fodorin puheenvuoroa täydentänyt tanskalaisen tekijänoikeusjärjestö VISDA:n hallintopäällikkö Bo Tieldal käsitteli kuvien metadataa ja sisältöjen tunnistamiseen liittyvää teknologiaa.
– Teoskuvien käyttö ja jakaminen on lisääntynyt hurjasti ja monet teokset ovat nykyään katsojille tuttuja vain kuvista. Metatietojen kannalta on olennaista merkitä myös teoksen tekijä kuvatietoihin, ei pelkästään kuvaaja, muistuttaa Kuvaston varapuheenjohtaja Noora Schroderus, joka osallistui seminaariin ensimmäistä kertaa.
Sisältöjen tunnistamisen kannalta suurin haaste on se, että suurimmalta osalta verkossa olevista kuvista puuttuu kokonaan metatieto, joka kertoisi käyttäjille esimerkiksi kuvien tekijän ja oikeudenhaltijatiedot.
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu myös esillä
Toisena seminaaripäivänä aiheet keskittyivät yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuun Pohjoismaissa. Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson kertoi Suomen tilanteesta sekä Kuvaston yhteydessä toimivasta VISEK:stä, jonka jakamat apurahat perustuvat pääosin hyvitysmaksuun. VISEK-apurahat visuaalisen alan taiteilijoille ovat haettavissa Kuvaston kautta vielä marraskuun loppuun.
– Kehitys muissa Pohjoismaissa vahvistaa, että visuaalisten aineistojen yksityisen kopioinnin määrää ja laatua on tarpeen tutkia lähemmin myös Suomessa, ja se pitää korvata nykyistä kattavammin. Esimerkiksi teosten kuvaaminen taidemuseoissa ei tällä hetkellä kuulu yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piiriin”, kertoo Nilsson.
Suomessa hyvitysmaksuun on tällä hetkellä esitetty valtion budjetissa kahden miljoonan leikkausta, joka pienentäisi hyvitysmaksun 11 miljoonasta 9 miljoonaan euroon.
Kahden päivän intensiivisen seminaariohjelman aikana järjestöjen edustajat ennättivät verkostoitua ja jakaa tietoa myös ohjelman ulkopuolella järjestetyissä tapaamisissa. Seminaari itsessään on toimiva foorumi tiedonjakamiselle ajankohtaisista tekijänoikeuskysymyksistä, mutta myös tiiviimmälle pohjoismaiselle yhteistyölle olisi seminaariosallistujien mielestä tarvetta.
Seminaarijärjestelyistä vastasi Kuvaston ruotsalainen sisarjärjestö Bildupphovsrätt i Sverige. Långholmenin konferenssikeskuksen historiallisessa miljöössä pidetty seminaari oli suunnattu sekä pohjoismaisille tekijänoikeus- että tekijäjärjestöille. Kuvaston lisäksi seminaariin ottivat osaa Suomesta Grafia ja Kuvittajat.
