Kuvaoikeuksien ABC

Kuva: Sanna Peurakoski 2017

Kuvaoikeuksien ABC:ssä käydään läpi tekijänoikeuksien perustietoja. Sivulta voit lukea tekijänoikeuslain teosmääritelmästä, tekijänoikeudellisesta suoja-ajasta sekä tekijän taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Näitä seuraavista rajoitussäännöistä voit tarkistaa tilanteet, jolloin tekijän lupaa kuvan käyttöön ei edellytetä. Sivun lopussa kerrotaan, milloin tekijänoikeudet voidaan siirtää tai luovuttaa. Lopusta löydät myös hyödyllisiä linkkejä, joiden kautta saat tarvittaessa lisätietoa tekijänoikeuksista.

1. Teos

Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.

Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee. Teoksen idea, aihe tai tietosisältö eivät saa suojaa. Tekijänoikeuslaissa säädetään myös valokuvan suojasta.

Kuvataiteen teos

Kuvataiteen teoksia ovat maalaus-, kuvanveisto-, piirros-, tekstiilitaiteen ja grafiikan teokset, installaatiot, ympäristötaideteokset ja muut vastaavat. Video- tai multimediateos on yleensä audiovisuaalinen teos. Se, onko kyseessä kuvataiteen teos vaiko audiovisuaalinen teos, ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Kuvataiteen teoksen on suojaa saadakseen ylitettävä teoskynnys, eli teoksen on oltava itsenäinen ja omaperäinen. Korkeaa taiteellista laatua ei kuitenkaan edellytetä, minkä vuoksi kuvataiteen teosten osalta teoskynnys on ollut matala.

Tekijänoikeudelliselta kannalta sillä ei ole merkitystä, mille materiaalille kuva on painettu. Myös pyyhkeeseen painettu piirros voi olla itsenäinen ja omaperäinen teos. Tavanomainen taittosuunnitelma ei ole sen sijaan saanut teossuojaa.

Valokuvateos

Valokuvateos on valokuvaamalla tai valokuvaamiseen verrattavin tavoin valmistettu teos. Teoksina suojataan ne valokuvat, jotka ylittävät teoskynnyksen. Tekijänoikeusneuvosto on todennut teoskynnystä koskevassa lausunnossaan TN 2013:3, että Kalle Kultalan vuonna 1961 ottama uutisvalokuva presidentti Urho Kekkosesta Havaijilla ylittää teoskynnyksen.

Teoskynnyksen alle jäävät valokuvat suojataan tavallisina valokuvina. Valokuvalla on teosta lyhyempi suoja-aika.

Suojan syntyminen

Tekijänoikeus syntyy teoksen luomishetkellä suoraan lain nojalla. Kuvataideteoksen suoja alkaa, kun teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen. Myös teoksen luonnos, keskeneräinen tai signeeraamaton teos voi saada suojaa.

Tekijänoikeus voi syntyä vain ihmiselle, ei yritykselle – eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Yritykselle voidaan kuitenkin luovuttaa tekijänoikeus eteenpäin sopimuksella. Tekijän- tai valokuvan lähioikeuden saaminen ei edellytä tekijältä rekisteröintiä, ilmoitusta tai merkintää siitä, että teos on suojattu.

Tekijänä pidetään sitä, jonka luovan panoksen ansiosta teos on syntynyt. Tekijän ohjeiden mukaan toimivat tekniset avustajat, kuten valajat, eivät ole tekijöitä. Myöskään ideoijaa ei pidetä tekijänä, mikäli teoksen konkreettinen hahmo on jonkun muun luovan panoksen tulosta. Kun teoksella on useampi kuin yksi tekijä eivätkä teoksen osuudet muodosta itsenäisiä teoksia, syntyy tekijänoikeus kaikille yhteisesti.

 ©-merkintä

Merkintä ”© oikeudenhaltijan nimi ja teoksen ensimmäinen julkaisuvuosi” on yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen mukainen tapa merkitä tekijänoikeuden haltija. Julkaistuissa kappaleissa merkintä ilmoittaa oikeudenhaltijan, jonka luvalla teos on toisinnettu (Esim. © Kirsi Kuva 2015).

2. Tekijänoikeuden suoja-aika

Pekka Halonen_web
Vaikka teoksen tekijänoikeudellinen suoja-aika olisi jo umpeutunut, saattaa se valokuvaajan oikeuksien osalta olla edelleen voimassa. Pekka Halonen: Tomaatteja, 1913. Antellin kokoelmat, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

 

Tekijänoikeuslaki suojaa teoksia määrätyn ajan. Suoja-ajan umpeuduttua teoksia saa käyttää vapaasti eikä käyttöön tarvita erillistä lupaa. Tekijänoikeudellisen suoja-ajan kesto saattaa kuitenkin vaihdella eri maissa. Euroopan talousalueelta (ETA) peräisin oleville teoksille tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70-vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. ETA-alueen ulkopuolisille teoksille suoja-aika määräytyy teoksen alkuperämaan suoja-ajan mukaan. Pääsääntöisesti tämä on 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Suoja-ajan piirin ulkopuolella olevien teosten käyttö on vapaata. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tarvittaessa kuitenkin kieltää teosten käytön, mikäli julkisesti sivistyksellisiä etuja katsotaan sillä loukattavan.

Valokuvan suoja-aika

Tavallisten valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvanottovuoden päättymisestä. Teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja-aika on aina 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

3. Taloudelliset oikeudet

Veera Tamminen: Oona Lisbet (2013) © Kuvasto 2015
Kun teoskuvaa käytetään verkkosivuilla, on kyse teoksen yleisölle välittämisestä. Veera Tamminen: Oona Lisbet, 2013 © Kuvasto 2015.

Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta. Yksinoikeus sisältää oikeuden valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa se yleisön saataville. Se sisältää myös oikeuden määrätä teoksesta muuttamattomana tai muutettuna, muunnelmana, toisessa taiteenlajissa tai toista tekotapaa käyttäen.

Kappaleen valmistamisena pidetään kaikkea teoksen toisintamista, kuten kuvan painamista painotuotteeseen. Kuvataiteen teoksen valokuvaaminen on tekijänoikeuslain sanonnan mukaista kappaleen valmistamista, samoin valokuvan tai kuvataiteen teoksen digitoiminen.

Teosten julkinen näyttäminen tarkoittaa näyttämistä ilman teknistä apuvälinettä. Teoksen julkista näyttämistä ilman teknistä apuvälinettä on esimerkiksi teosten näyttäminen taidenäyttelyssä. Teoskuvien käyttö televisiossa ja verkossa on teosten yleisölle välittämistä.

Teosten levitysoikeus suojaa teosten levittämistä myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Taide- ja valokuvateosten kappaleiden myyminen ja vuokraus on teosten levittämisestä.

Jälleenmyyntikorvaus

Tekijällä on luovuttamaton oikeus saada jälleenmyyntikorvaus kuvataiteen teosten ammattimaisesta ja julkisesta jälleenmyynnistä. Korvauksen piiriin kuuluvat myös valokuvateokset ja taidekäsityön sekä taideteollisuuden sarjalliset tuotteet.

Tekijän oikeus jälleenmyyntikorvaukseen syntyy kaupantekohetkellä. Maksun suorittamisesta ja maksuvelvollisuuden alaisen myynnin selvittämisestä on vastuussa ammattimaisesti toimiva huutokaupanpitäjä tai taidekauppias. Lue lisää korvauslajista Kuvaston verkkosivujen Jälleenmyyntikorvaus-osiossa.

Luoksepääsyoikeus

Kuvataiteen teoksen tekijällä ja oikeudenhaltijalla on oikeus saada nähdä ja valokuvata teos, jos se on tarpeellista tekijän taloudellisten oikeuksien toteuttamiseksi, esimerkiksi postikorttien valmistamista varten tai tekijän taiteellisen työskentelyn vuoksi. Luoksepääsy tulee kuitenkin toteuttaa tavalla, josta ei aiheudu kohtuutonta haittaa teoksen omistajalle tai haltijalle. Valokuvat, taidekäsityön ja -teollisuuden sekä rakennustaiteen tuotteet eivät oikeuta luoksepääsyyn.

Teoksen muunteleminen

Tekijän yksinomainen oikeus käsittää oikeuden määrätä teoksen muuttamisesta ja muuntelemisesta. Teoksen muuntelu ei siis poista alkuperäisen tekijän oikeuksia, vaan muunnelman valmistamiseen on saatava tekijän lupa. Jos tekijä on teosta vapaasti muuttaen saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu alkuperäisteoksen tekijän oikeudesta. Hänellä ei ole kuitenkaan oikeutta määrätä teoksesta tavalla, joka loukkaa alkuperäisteoksen tekijänoikeutta. Epäitsenäisen muunnelman valmistamiseen tulee saada tekijän lupa, mikäli teoksen suoja-aika on edelleen voimassa.

Valokuvan suojan laajuus

Valokuvaajan yksinoikeus käsittää oikeuden valmistaa kappaleita ja saattaa valokuva yleisön saataville. Oikeus käsittää myös oikeuden määrätä valokuvan muuntelemisesta.

4. Moraaliset oikeudet

luciddreaming2
Tekijän nimi on aina asiallista ilmoittaa teoksen yhteydessä. Nina Lassila: Lucid Dreaming, 2014 © Kuvasto 2015.

Isyysoikeus

Tekijällä on tekijänoikeuslain nojalla oikeus tulla ilmoitetuksi teoksensa tekijänä hyvän tavan mukaisesti.

Respektioikeus

Tekijänoikeuslain mukaan teosta ei saa muuttaa tai saattaa yleisön saataville tekijän taiteellista arvoa tai ominaislaatua loukkaavalla tavalla. Teoksen muuttamista on esimerkiksi teoksen värien muuttaminen tai teoksen leikkaaminen ja rajaaminen.

Loukkaava yhteys voi olla esimerkiksi poliittinen tai yhteiskunnallinen käyttö. Oikeuskäytännössä loukkaavaksi käytöksi on  todettu mm. absolutistivalokuvaajan valokuvan käyttö viinietiketissä, pasifistitaiteilijan teoksen käyttö väkivaltaisessa pelissä ja kaupallista käyttöä välttävän kuvataiteilijan veistoksen käyttö mainoksessa. Mainontakäyttöä varten tulee aina hakea lupa etukäteen. Tämä koskee myös vaalimainontaa ja yhteiskunnallista mainoskampanjaa.

Bernin kansainvälisessä tekijänoikeussopimuksessa moraaliset oikeudet on ilmaistu näin: ”Riippumatta taloudellisista oikeuksistaan ja myös luovutettuaan ne tekijällä on oikeus vaatia tekijyyden tunnustamista sekä oikeus vastustaa teoksensa vääristämistä, typistämistä ja muuta muuttamista samoin kuin kaikkia teokseen kohdistuvia loukkaavia toimenpiteitä, jotka vahingoittavat hänen kunniaansa tai mainettaan.”

Valokuvaajan moraaliset oikeudet

Valokuvaaja tulee ilmoittaa hyvän tavan mukaisesti eikä valokuvaa saa muuttaa tai esittää valokuvaajaa loukkaavassa yhteydessä.

5. Tekijänoikeuden rajoitukset

Yksityiskohta Kuvaston edustaman taiteilija Eila Hiltusen teoksesta Sibelius-monumentti (1967) © Kuvasto 2015
Julkisten taideteosten kuvankäyttö edellyttää lupaa silloin, kun kyse on kaupallisesta käytöstä ja teos on kuvassa pääosassa. Yksityiskohta taiteilija Eila Hiltusen teoksesta Sibelius-monumentti, 1967  © Kuvasto 2015.

Tekijänoikeuslain pääsääntönä on, että teoksen käyttöön tarvitaan tekijän lupa. Käyttäjällä on kuitenkin oikeus käyttää teosta ilman tekijän lupaa tietyissä tekijänoikeuslain rajoitussäännöksissä määritellyissä tilanteissa. Rajoitussäännökset koskevat tekijän taloudellisia oikeuksia. Tekijän moraalisia oikeuksia tulee kuitenkin kunnioittaa, vaikka teoksen käyttö olisi säännösten nojalla vapaata. Kuvataiteen teoksia koskevia rajoitussäännöksiä sovelletaan myös valokuvataiteen teoksiin ja valokuviin. Rajoitussäännösten osalta on hyvä muistaa, ettei niitä ole mahdollista tulkita laajentavasti.

Käyttö arvostelevassa tai tieteellisessä esityksessä

Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Lainkohdan tarkoittamassa arvostelevassa tai tieteellisessä artikkelissa tulee tekstin olla pääasia. Kuvien tulee olla tekstiin liittyviä, ja kuvan tulee valaista ja selventää tekstiä. Esimerkiksi näyttelyarvostelu katsotaan arvostelevaksi esitykseksi.

Tekijänoikeusneuvosto on pitänyt arvostelevana esityksenä tekstiä, jossa kirjoittaja liittää teosten tulkintaan omia arvioitaan ja jossa näkökulma on ollut arvosteleva. Tieteellisinä esityksinä pidetään tekstejä, jotka ovat käsittelytavaltaan tieteellisiä.

Selostettaessa päiväntapahtumaa sanoma- tai aikakauslehdessä

Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia sanomalehteen tai aikakauslehdessä päiväntapahtumaa selostettaessa. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi. Säännöksessä tarkoitetun päiväntapahtuman ei tarvitse sijoittua taiteen alalle, mutta se edellyttää kuvalta ja tekstiltä tiettyä yhteyttä. Rajoitussäännöksen perustana on lehdistön tarve valaista päiväntapahtumaa.

 Opetuksessa käytettävä kokoomateos

Opetuksessa käytettävään kokoomateokseen, kuten antologiaan, saa tekstiin liittyen ottaa kuvan julkistetusta taideteoksesta. Tekijällä on tällöin oikeus korvaukseen.

Teoksen toisarvoinen käyttö

Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella pysyvästi luovutettu, teosta voidaan käyttää valokuvassa, elokuvassa tai televisioesityksessä ilman tekijän lupaa, jos teoksella on valokuvassa, elokuvassa tai televisioesityksessä toisarvoinen merkitys. Tämän säännöksen sallimaa käyttöä on teoksen näkyminen esimerkiksi televisioesityksessä haastatellun henkilön taustalla tai osana huoneen interiööriä.

Julkisella paikalla olevan taideteoksen toisintaminen

Taideteoksen kuvaaminen on sallittua, kun teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanoma-  tai aikakauslehteen.

Rakennuksen saa kuvata vapaasti. Tämä tarkoittaa kaksiuloitteista kuvaamista esimerkiksi valokuvaamalla tai piirtämällä. Kolmiulotteinen toisintaminen edellyttää arkkitehdin luvan.

Teosten näyttäminen

Teoskappaleen omistajalla on oikeus näyttää teosta julkisesti esimerkiksi taidenäyttelyssä ilman tekijän lupaa.

Näyttelyä tai myyntiä koskeva tiedotus

Kokoelmaan kuuluvan, näytteille pantavan tai myytäväksi tarjottavan taideteoksen saa kuvata luetteloa tai näyttelyä tai myyntiä koskevaa tiedotusta varten. Näyttelyluettelolla tarkoitetaan teosta, joka palvelee teoksia katsomaan tulevan yleisön opastusta. Kokoelma- tai näyttelyluettelo voidaan valmistaa ilman taiteilijan lupaa ja ilman korvausta silloin, kun kyseessä on perinteinen paperille painettu luettelo. Digitaaliseen luetteloon tulee saada tekijän lupa.

Valmistaminen yksityiseen käyttöön

Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Kuvataiteen teoksen jäljentämistä ei saa antaa kuitenkaan ulkopuolisen suoritettavaksi. Henkilö voi itse kopioida julkistetun maalauksen kuvan kotinsa seinälle, mutta hän ei voi valattaa omistamaansa kipsiveistosta taidevalimossa pronssiin ilman tekijän lupaa. Itse valmistetun teoksen voi lahjoittaa ystävälle tai sukulaiselle, mutta teosta ei saa myydä eteenpäin.

Tekijän nimen merkitseminen ja jäljennös

Taideteokseen saa toinen henkilö merkitä tekijän nimen tai nimimerkin vain tekijän toimeksiannosta.  Jos valmistetaan taideteoksen jäljennös tai se levitetään yleisön keskuuteen, on jäljennös merkittävä siten, ettei se ole sekoitettavissa alkuperäisteokseen.

6. Tekijänoikeuden luovuttaminen

Kuva: Veikko Somerpuro 2014
Kuva: Veikko Somerpuro 2014

Tekijänoikeus voidaan luovuttaa sopimuksella. Luovutuksen laajuus määräytyy sopimuksen sisällön mukaisesti. Mikäli tekijänoikeuksia ei ole siirretty sopimuksella, säilyvät ne tekijällä.

Teoksen käyttöoikeuksien luovutuksen laajuuden osalta sovittavia seikkoja ovat mm.:

  • käyttötarkoitus, esim. luovutetaan oikeus käyttää piirrosta julisteessa ja esitteessä. Tällöin saman piirroksen käyttöön postikorteissa ja T-paidoissa tarvitaan uusi lupa ja erillinen korvaus tekijöille.
  • käyttöaika, esim. käyttöoikeus kolmen vuoden ajan
  • painosmäärä, esim. 2 000 postikorttia
  • käyttöluvan alueellinen laajuus, esim. Suomessa tai Pohjoismaissa tapahtuva käyttö
  • tekijänoikeuskorvauksen suuruus
  • käyttöoikeuden siirtymishetki, esim. käyttöoikeus siirtyy, kun korvaus on kokonaisuudessaan maksettu
  • luovutetaanko yksinomainen vai ei-yksinomainen käyttöoikeus (Yksinomainen oikeus tarkoittaa sitä, ettei tekijä voi luovuttaa kolmannelle samanlaista oikeutta.)

Tekijänoikeuslain mukaan se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, ei saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta, ellei toisin ole sovittu. Jos halutaan, että teosta saa muuttaa tai käyttöoikeuden saa edelleen luovuttaa kolmannelle, on tästä nimenomaisesti sovittava.

Tekijänoikeuden luovutussopimus on syytä tehdä kirjallisesti. Tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan aseta taloudellisista oikeuksista sopimiselle muotovaatimuksia. Tekijän moraalisista oikeuksista voidaan sitovasti luopua vain laadultaan ja laajuudeltaan rajoitetun teoksen käytön osalta.

Tekijänoikeus on sopimuksenvaraista oikeutta. Oikeuksien luovuttamisesta yms. voidaan näin ollen vapaasti sopia, ellei laissa ole rajattu sopimusoikeutta, kuten on tehty esim. moraalisten oikeuksien ja jälleenmyyntikorvauksen osalta.

Valokuvaajan oikeuksien siirtyminen

Oikeus valokuvaan voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain. Valokuvan kappaleen luovutukseen ei sisälly valokuvaa koskevan oikeuden luovutusta. Valokuvaajan moraalisista oikeuksista luopumista ei ole rajoitettu.

Valokuvaamalla tehty muotokuva:
Muotokuvan tilaajalla on oikeus antaa lupa muotokuvan käyttöön sanoma- tai aikakauslehdessä tai elämänkertakirjoituksessa silloinkin, kun valokuvaaja on pidättänyt itselleen oikeuden teokseen, jollei valokuvaaja erikseen ole pidättänyt oikeutta kieltää sitä.

Tilauksesta tehty muotokuva:
Tekijä ei saa käyttää oikeuttaan muotokuvaan ilman tilaajan tai tämän perikunnan suostumusta.

Tilattu valokuva:
Oikeus tilattuun valokuvaan syntyy valokuvaajalle. Jos tilaaja haluaa oikeudet tilaamaansa valokuvaan, on oikeuksien siirtymisestä sovittava.

Lisätietoa valokuvan oikeuksista Finnfoto ry:n sivuilla.

 Tekijänoikeuksien siirtyminen työsuhteessa

Myös työsuhteessa luodun teoksen tekijänoikeudet syntyvät tekijälle. Työsopimuksella voidaan siirtää käyttöoikeuksia teokseen työntekijältä työnantajalle. Se, missä määrin käyttöoikeuksia siirtyy työnantajalle, ratkeaa työsuhteen ehtojen tai muun sopimuksen perusteella.

Tekijänoikeusneuvosto on työsuhteessa luodun teoksen tekijänoikeuksia koskevassa lausunnossaan todennut, että tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle työnantajan normaalin toiminnan edellyttämässä laajuudessa, jolloin oikeudet muuhun käyttöön jäävät tekijälle. Jos työntekijän teosta on käytetty laajemmin kuin työtä tehtäessä on sovittu tai voidaan näyttää tarkoitetun, kysymys on teoksen luvattomasta käytöstä ja työntekijällä on tällaisesta käytöstä oikeus erilliseen korvaukseen maksetun palkan lisäksi.

Teoksen omistaja

Teoksen omistaja voi asettaa teoksen käytölle rajoituksia. Esimerkiksi museot rajoittavat omistamiensa teosten valokuvaamista. Omistusoikeuden perusteella perityt korvaukset eivät ole tekijänoikeuskorvauksia. Teoksen omistus ei anna mahdollisuutta myöntää tekijänoikeuslupaa, vaan lupa on hankittava tekijänoikeuden haltijalta.

Tekijänoikeudet kuuluvat taiteilijalle myös taideteoksen luovutuksen jälkeen. Tekijänoikeuslain nimenomaisen säännöksen mukaan teoksen kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutusta.

 

7. Lisätietoa tekijänoikeuksista

Tekijänoikeuslaki verkossa
Voimassaoleva tekijänoikeuslaki on säädetty vuonna 1961. Siihen on tehty lukuisia muutoksia, joista 1.5.1995 voimaan astunut muutos muutti mm. kuvataiteen teoksen, valokuvateoksen ja valokuvan suojaa. Suoja-ajan pidennys 70 vuoteen astui voimaan 1.1.1996. Tekijänoikeuslain yksityiskohdat muuttuvat, joten voimassaolevat säännökset on hyvä aina tarkistaa.

Tekijänoikeusneuvosto
Tekijänoikeusneuvoston ratkaisut ovat suosituksia. Ratkaisuissa käsitellään tekijänoikeuslainsäädäntöä monipuolisesti. Neuvoston lausunnot löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön kotisivulta.

Kopiraitti
Erityisesti kouluille suunnattu tekijänoikeudentiedotusosio Kopioston sivuilla.

Tekijänoikeus.fi
Tekijanoikeus.fi on oppilaitoksille ja kaikille kansalaisille suunnattu verkkopalvelukokonaisuus, josta löytyy kattavaa tietoa tekijänoikeuksista, Suomen tekijänoikeusjärjestöistä ja saatavilla olevasta opetusmateriaalista.

Valokuvaajan tekijänoikeusopas
Valokuvaajan tekijänoikeusopas on sekä ladattavissa että tilattavissa Finnfoto ry:n kotisivuilla.

Lyhty
Luovan työn ja tekijöiden yrittäjä, Lyhdyn, verkkosivuilla on kulttuuriuutisten lisäksi myös runsaasti tekijänoikeustietoa.