Kuvanveistäjä Raili Mikkonen (s. 1927) palasi eläkkeelle jäätyään takaisin lapsuutensa kotikaupunkiin, Paimioon. Sitä ennen hän oli ennättänyt taiteilijauransa ohessa työskennellä 35 vuotta opettajana eri paikkakunnilla. Taiteellista työskentelyään 88-vuotias, tuottelias kuvanveistäjä on jatkanut eläkkeelläkin.
Mikkosen kotitalon alakerrassa sijaitseva Galleria Mikkonen on täynnä taiteilijan elämäniloisia veistoksia, joiden tarinoita hän mielellään kertoo. Teosten esikuvat ovat taiteilijan lähipiiristä, malleiksi ovat päässeet niin omat vanhemmat, puolisot kuin lapsetkin. Aiheet liittyvät usein kuvanveistäjän lapsuusmuistoihin ja yhteiseen elämään entisen aviomiehen, kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen kanssa. Samaan tahtiin -teoksessa vanhemmat potkivat kelkalle vauhtia. Tarkastuksessa terveydenhoitaja on syventynyt tutkimaan esikoululaisen Railin tukkaa.
Poliisiveistoksesta Toripolliisi
Oululaisten näkökulmasta mielenkiintoinen tarina liittyy pieneen poliisiveistokseen, jonka tulija kohtaa ensimmäiseksi galleriatilassa. Kaarlo Mikkosen tekemän veistoksen innoittajana on ollut Raili Mikkosen oma isä, Paimion nimismiehenä työskennellyt Pekka Repo. Sama pienoisveistos on sittemmin päätynyt lähes identtisenä Oulun torille, jolla valvoo kaupungin symboliksi kohonnut Toripolliisi-patsas.
”Vartalonmuodosta sen jotenkin tunnistaa isäksi. Isällä oli pyöreä vatsa, ja hän oli minua lyhyempi. Virka-asu piti itse hankkia. Sitten oli semmoisia tilaisuuksia kuten juhannusjuhlat, jolloin virkapuku piti pistää päälle. Mieleen on jäänyt, miten isä oli surkean näköinen, kun puki pukua päälle. Hän ähki ja puhki puvun piukottaessa päällä. Olisi tarvinnut uusi hankkia. Ikävä juttu se juhannusjuhlat. Sinne täytyi mennä pamppu kädessä virkapuvun piukottaessa päällä.”
Oulun taidemuseon näyttelysihteeri Kaija-Rita Koivisto näki pienen poliisiveistoksen Kaarlo Mikkosen luona ja ryhtyi ajamaan patsashanketta Oulussa 80-luvulla. ”Tostahan tulis hyvä Toripolliisi-patsas”, muistelee Mikkonen Koiviston sanoneen.
”Koivisto alkoi puhua Kaarlolle, että veistoksesta pitäisi laittaa patsas ja sen jälkeen naiset alkoivat kokoamaan rahaa. Niillä oli kaikenmaailman konsteja; pikkuleipiä ja jotakin, jossa oli aina Toripolliisin kuva piirrettynä.”
Patsaan rahoittamiseksi oululaiset käynnistivätkin kansalaiskeräyksen, jota vauhditettiin haastekampanjalla sekä minikokoisten patsaiden, postikorttien ja piparkakkujen myynnillä. Kuvanveistäjä itse hankki suuret määrät plastoliinia ja alkoi työstää patsasta vuonna 1985. Pronssiin valettu teos paljastettiin kahden vuoden kuluttua joulupäivänä 1987.
”Paljastustilaisuudessa torvisoittokunta soitti. Kaarlolla oli kukkaset, ruusut kädessä ja Koivistolla oli punainen puku päällä. Oli hienoa, että hän sai kunnianosoituksen”, kertoo Mikkonen.
Nimellään patsas viittaa Oulussa vuosina 1934–79 toimineeseen kolmeen poliisiin, jotka pitivät torilla yllä kuria ja järjestystä. ”Monet ihmiset luulevat, että poliisi on tehty ”Tuskanpunaisesta” – poliisista, joka oli punainen naamastaan. Kansa nauroi Tuskanpunaisen lausahduksia kuten ”Herra on hyvä ja hajjaantuu” ja ”Elkee tehkö läjjiä nurkkiin”, sillä lauseet voi ymmärtää toisinkin”, myhäilee Mikkonen.
Vuonna 2010 Raili Mikkosen veistokset olivat mukana Kaarlo Mikkosen muistonäyttelyssä Oulun Neliö-gallerissa. Silloin paikallinen taidekriitikko kirjoitti lehteen: ”Toripolliisin tyttärellä oma näyttely Oulussa”. Taiteilijaa paikallisten uskomukset Toripolliisin taustoista eivät kuitenkaan haittaa. ”Oululaiset saavat uskoa, mitä haluavat”, naurahtaa Mikkonen.
Kuvanveistäjä, piirtäjä Raili Mikkonen
Syntynyt v. 1927. Kuvaston taiteilija-asiakas vuodesta 2011. Teoksia julkisissa kokoelmissa: Valtion taidekokoelmat, Wäinö Aaltosen museo, Yrjö A. Jäntin kokoelmat, Osuuspankkien keskuspankki.
Taidemaalari, kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen
Syntynyt v. 1920, kuollut v. 2001. Kuvaston taiteilija-asiakas vuodesta 1988. Julkiset veistokset: Toripolliisi 1987, Oulu ja Uusi Aika 2001, Kajaani.
