Kuvasto on antanut lausunnon valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion talousarviosta vuodelle 2026. Taiteilijoiden oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan kaksi keskeistä toimenpidettä: valtion investointia museoiden kokoelmataiteen digitalisointiin ja yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestämän uudistamista.
Luovat alat ovat Suomessa kasvuala, jonka talouden koko on noin 16,7 miljardia euroa ja joka työllistää noin 130 000 ihmistä. Kuvasto muistuttaa, että hallituksen tavoitteet luovien alojen vahvistamisesta edellyttävät konkreettisia toimia, jotka turvaavat taiteilijan oikeuden korvaukseen ja vahvistavat koko alan kestävää kasvua.
Hallituksen keväällä 2025 julkaisema kasvustrategia tunnistaa luovien alojen merkityksen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin moottorina. Jotta luovien alojen kasvupotentiaalia voidaan tukea, tarvitaan investointeja rakenteisiin ja luovan työn tekijöihin.
Taiteilijalle kuuluu korvaus, kun teoksista tehdään digitaalisesti saavutettavia
Kulttuuriperintölaitokset, kuten museot, digitoivat kokoelmiaan tehdäkseen taidekokoelmat yleisölle saavutettaviksi myös verkossa. Kokoelmateosten verkkojulkaisemiseen tarvitaan lupa tekijänoikeudenhaltijoilta, ja siitä kuuluu maksaa taiteilijoille tekijänoikeuslain mukainen kohtuullinen korvaus.
Museoiden määrärahat ovat kuitenkin rajalliset eivätkä digitointiin varatut määrärahat sisällä taiteilijoille maksettavia digikorvauksia. Kuvasto esittää 1–1,5 miljoonan euron määrärahaa valtion budjettiin. Tämä mahdollistaisi kokoelmataiteen esittämisen verkossa ja varmistaisi, että taiteilijat saavat lainmukaisen korvauksen, kun heidän teoksiaan julkaistaan verkossa.
Kuvaston ja Suomen museoliiton Taidekokoelmat verkkoon -sopimus mahdollisti vuosina 2017–2024 yli 32 000 teoksen julkaisemisen verkossa. Kun sopimuksen rahoitus päättyi vuonna 2023, osa museoista joutui poistamaan teoksia verkosta.
Tilanne on ristiriidassa hallituksen digitalisaatiotavoitteiden kanssa. Teosten poistuminen verkosta heikentää kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja tekee valtion aiemmista investoinneista käytännössä hyödyttömiä, Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson muistuttaa.
Momentti määrärahaa varten on valtion talousarviossa olemassa, mutta siinä on nolla euroa, hän jatkaa.
Hyvitysjärjestelmää uudistettava ripeästi
Toinen Kuvaston lausunnossa esiin nostama kiireellinen toimenpide koskee yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamista. Järjestelmä korvaa taiteilijoille sen, että heidän teoksiaan kopioidaan laillisesti yksityiseen käyttöön.
Nykyinen hyvitysmaksumalli on EU-oikeuden vastainen ja tuottaa vain noin 5,5 miljoonaa euroa, vaikka tekijöille aiheutuva haitta on arvioitu 46 miljoonaksi euroksi. Malli ei myös huomioi kuvataiteen mittavaa digitaalista kopiointia. Hyvitysvarojen budjettileikkaus on puolestaan johtanut jo siihen, että esimerkiksi VISEKin syksyn 2025 apurahahaku jouduttiin perumaan kokonaan.
Kuvasto esittää, että Suomi siirtyisi markkinaehtoiseen hyvitysjärjestelmään, kuten hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon selvityksessä esitetään. Järjestelmän uudistamista pitää edistää ripeästi, sillä se toisi valtiolle säästöjä ja mahdollistaisi kulttuurin tuen kasvattamisen valtion menoja lisäämättä.
Taiteilijan oikeus korvaukseen on osa kestävää taiteen ja kulttuurin taloutta. Kun taiteilijoiden mahdollisuudet ansaintaan vahvistuvat, vahvistuu samalla koko luovan talouden elinvoima, toteaa Nilsson.
Investoinnit luoviin aloihin eivät ole pelkkää kulttuuripolitiikkaa, vaan myös talouspolitiikkaa.
>> Tutustu Kuvaston talousarviolausuntoon (pdf) kokonaisuudessaan.
Lisää aiheesta:
- Kulttuuripoliittinen selonteko tukee digitalisaatiota – Kuvasto muistuttaa taiteilijoiden oikeudesta korvauksiin
- Lukuisat investoinnin taiteen digitalisaation uhkaavat valua hukkaan – valtio ei näytä taiteilijoiden tekijänoikeuskorvauksille enää vihreää valoa
- Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksen jatko on veitsen terällä
