EU:n tekoälysääntely ja siihen liittyvät käytännesäännöt herättävät luovien alojen järjestöissä huolta tekijänoikeuksien riittävästä suojasta. Haastattelimme Kuvaston toiminnanjohtajaa siitä, mitä tekoälyasetuksen toimeenpanosta on syytä tietää juuri nyt.

Euroopan unionin elokuussa 2024 voimaan astuneen tekoälyasetuksen (AI Act) soveltaminen jäsenmaissa alkoi 2. elokuuta. Osana toimeenpanoa Euroopan komissio julkaisi 10. heinäkuuta käytännesäännöt, joihin sitoutumalla tekoäly-yritykset voivat osoittaa noudattavansa asetuksen velvoitteita. Eurooppalaiset luovan alan järjestöt ovat kuitenkin pettyneet käytännesääntöjen lopputulokseen ja katsovat, että ne vesittävät tekoälyasetuksen alkuperäisen tavoitteen suojata tekijänoikeuksia.

Nykäisimme toimistolla Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilssonia hihasta kysyäksemme, missä EU:n tekoälysääntelyssä mennään tällä hetkellä.

EU:n tekoälyasetuksen soveltaminen alkoi 2.8. Mitä asetuksen velvoitteiden soveltaminen tarkoittaa käytännössä, taiteilijoiden ja Kuvaston tapauksessa?

Käytännössä se tarkoittaa tässä vaiheessa sitä, että meidän täytyy (Kuvastossa) seurata tätä prosessia tosi paljon edelleen. Asetuksen mukaan taiteilijoilla pitäisi olla oikeus saada tietoa tekoäly-yrityksiltä, miten heidän teoksiaan on käytetty generatiivisen tekoälyn sovelluksissa yritysten toimesta, mutta asetuksen toimeenpanossa on aika isoja ongelmia vielä. Näin ollen ei ole mitenkään selvää, että käytännesäännöt ovat menossa siihen suuntaan, että taiteilijat oikeasti saisivat mainitut tiedot.

Käytännön vaikutus – ja työvaikutus – Kuvastolle on se, että lainsäädäntöä koskeva juurityö jatkuu. Päämääränä on, että läpinäkyvyys- ja raportointivelvollisuudet yrityksille ovat sellaiset, että tiedämme mitä teoksia on käytetty ja missä yhteydessä, jotta sitten tekijänoikeus voi toteutua. Tätä se tarkoittaa käytännössä, eli ei vielä kovin konkreettista.

Viittasitkin jo komission käytännesääntöihin. Eurooppalaiset luovan alan järjestöt kritisoivat niitä tuoreeltaan, mukaan lukien Kuvaston kattojärjestö European Visual Artists EVA. Mitä kritiikki koski ja mitä seuraavaksi tapahtuu?

Kritiikki oli nähdäkseni ensisijaisesti prosessuaalista. Luovan alan organisaatioiden ääntä ei ole riittävän hyvin kuultu valmisteluprosessissa eikä ole pystytty kunnolla näkemään läpi, miten prosessissa on päädytty tähän lopputulemaan. EVAlla ja muilla kumppaneilla EU:ssa on tietysti ollut paras näköala siihen, mitä puutteita käytännesäännöissä on.

Kaikki järjestöt kautta linjan allekirjoittivat yhteiskirjeen, jossa kritisoitiin prosessia, jonka loppupäässä on se, että meillä ei ole ollenkaan varmuutta siitä, saavatko taiteilijat tiedot yrityksiltä loppujen lopuksi.

Kyseessä on ikään kuin sammio, jossa on tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin lainsäädäntöprosessissa yleensä, vaikka asetus on kuitenkin jo voimassa. Myös Luovat ry:n puitteissa pyrimme hahmottamaan, mitä tapahtuu. Yhdessä hankimme tietoa meidän kattojärjestöiltä ja resursoimme siihen, että pystymme tekemään päätöksiä.

Tämä on nyt hieman ympäripyöreästi sanottu, mutta prosessi jatkuu edelleen.

Tekoälysääntelyyn liittyen Kuvaston kevätkokous päätti, että valvomme jatkossa kuvataiteen hyödyntämistä tekoälymallien kouluttamisessa. Kerrotko, mitä tämä merkitsee taiteilijoille?

Kuvaston kevätkokous päätti Kuvaston valvonta-alueesta, että Kuvastolla on taiteilija-asiakkaidensa osalta valtuudet myöntää teosten käyttölupia silloin, kun kuvataidetta käytetään tekoälysovelluksissa ja niiden kouluttamiseen.

Kuvastolla on nyt melko laaja mandaatti hoitaa tätä asiaa. Mehän olemme jo joitain yksittäisiä lupia myöntäneet ja perineet taiteilijoille korvauksia Suomessa. Valtuutuksen myötä Kuvastolla on mahdollisuus tehdä sopimuksia taiteilijoiden puolesta. Olennaista on myös yhteistyömme Kopioston kanssa. Kuvasto luovuttaa tietyin osin, kun kyse on laajojen teosmassojen käytöstä, mandaatin Kopiostolle hallinnoida oikeuksia.

EU-lainsäädäntöprosessi ja Kuvaston mandaatti liittyvät toisiinsa. Tottakai sillä mitä käytännesäännöt lopulta sanovat, on olennainen vaikutus sille, miten me voimme tekijänoikeusjärjestönä toimia taiteilijoiden puolesta. Käytännössä valtuutus merkitsee mahdollisuutta saada korvauksia jatkossa, kun teoksia käytetään tekoälymallien kouluttamiseen. Ja sen eteen teemme työtä.

Kiitos haastattelusta!

***

Tekoälyasetus, AI Act, ja käytännesäännöt lyhyesti:

EU:n tekoälyasetus on ensimmäinen kattava, tekoälyn kehittämistä ja käyttöä koskeva lainsäädäntö. Sen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja perusoikeuksia kunnioittavia, samalla kun se luo selkeät, yhtenäiset säännöt yrityksille. Sääntöjen tavoitteena on edistää luotettavaa tekoälyä Euroopassa. Asetus astui voimaan elokuussa 2024, ja sen velvoitteet otetaan käyttöön vaiheittain. Elokuusta 2025 alkaen asetuksen velvoitteita ja sääntöjä sovelletaan yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin, joiksi katsotaan myös tekstiä, kuvaa tai videoita tuottavat, generatiivisen tekoälyn mallit.

Euroopan komission laatimat käytännesäännöt ovat käytännön ohjeita, joiden avulla tekoälysovellusten kehittäjät voivat noudattaa asetuksen mukaisia velvoitteitaan, jotka liittyvät esimerkiksi koulutusaineiston läpinäkyvyyteen ja tekijänoikeuksiiin. Tekoälymallien kehittäjille käytännesääntöjen allekirjoittaminen on kuitenkin vapaaehtoista. Eurooppalaiset järjestöt ovat olleet tyytymättömiä 10.7. julkaistuun käytännesääntöjen lopputulokseen, joka ei vastaa tekoälyasetuksen tavoitteita tekijänoikeuksien suojaamisesta.