Miten kuvataiteen rahoitusvaje täytetään tulevalla vaalikaudella ja miten puolueet aikovat vahvistaa alan toimintaedellytyksiä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat seitsemän puolueen eduskuntavaaliehdokkaat Kiasmassa järjestetyssä, kuvataidealan yhteisessä vaalipaneelissa.

Kulttuuri on lähes loistanut poissaolollaan vaalien alla käydyissä keskusteluissa. Torstaina 16.3. järjestetyssä Kuvataiteen vuoro -vaalipaneelissa kansanedustajaehdokkaat pääsivät kuitenkin kertomaan, millaista kulttuuri- ja taidepolitiikkaa he itse haluaisivat tulevalla hallituskaudella edistää.

Ajatuksia ja näkemyksiä kuvataidealan tulevaisuuteen haettiin paneeliin osallistuneilta ehdokkailta: Anders Adlercreutz (rkp), Maria Guzenina (sdp), Veronika Honkasalo (vas.), Saara Hyrkkö (vihr.), Silvia Koski (ps), Sari Sarkomaa (kok.) ja Samuel Sylf (kesk.).

Kuusi ehdokasta kertoi puolueensa kannattavan kulttuuribudjetin nostamista yhteen prosenttiin valtion budjetista. Yhteinen viesti alalle oli, että kulttuurista ei tule leikata.

Keskustelun aluksi panelisteilta kysyttiin, kannattavatko he kansallisten taidelaitosten rahoituslain toteuttamista myös indeksien osalta.

– Kannatan (rahoituslain toteuttamista), ja haluan sen hallitusohjelmaan myös indeksien osalta,  Maria Guzenina sanoi.

– Jos kulttuuribudjetti halutaan toteuttaa, idendeksejä ei pidä jäädyttää, Anders Adlercreutz vahvisti.

Kuvataiteen digitalisaatiosta ja tekijänoikeuksista kysyttäessä useat ehdokkaat kannattivat pitkäjänteistä rahoitusratkaisua. Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on korostanut, että museokokoelmien digitaalisen saatavuuden turvaamiseksi on tarpeellista löytää kestävä ratkaisu. Kuvaston ratkaisu digitalisaatioon on kokoelmataiteen digikorvaus, pysyvä määräraha valtion budjetissa.

Saara Hyrkkö kertoi, että Vihreiden tavoitteena on pitkäjänteinen ja ennakoitava malli, jolla turvataan kuvataiteen digitaalinen näytteillä olo ja taiteilijoiden tekijänoikeudet.

– Tuen tavoitetta. On selvää, että tekijöille kuuluu reilu korvaus, Hyrkkö painotti.

– Työkalut ratkaisulle ovat myös olemassa, ilmeisesti jopa valtion budjetin momenttina. Tekijänoikeus on yksi tulovirta muiden joukossa, ehdottomasti kannatan,  Veronika Honkalo perusteli.

– Tässä on aukko, joka pitää korjata ja jolle pitää löytää pysyvä ratkaisu, Anders Adlercreutz totesi.

Myös Sari Sarkomaa tukee kestävää tekijänoikeusratkaisua ja nosti esimerkkinä esiin sekä kirjallisuuden tekijöiden lainauskorvauksen että tekijänoikeuslainsäädännön selkiyttämisen tarpeen.

– Harvasta asiasta vallitsee samanlainen yhteisymmärrys kuin siitä, että tekijät ovat palkkansa ansainneet, Sarkomaa korosti.

– Tekijänoikeuksien ohella koko elannon kirjo pitäisi katsoa,  Maria Guzenina muistutti ja nosti keskustelussa esiin sosiaaliturvauudistuksen ja perustulokokeilun.

Kuvataidealan toimintaedellytyksiä heikentää alan kroonistunut rahoitusvaje. Visuaalisen alojen osuus valtion kulttuuribudjetista on 1 %, taidemuseotkin mukaan luettuna vain 4 %. Suomen Taiteilijaseura, Frame ja Kuvasto ovat esittäneet yhtenä keinona alan rahoituskuopan korjaamiseksi kuvataideyhteisöjen toiminnan tukemista 3 miljoonalla eurolla.

– Jos ja kun kannatan kulttuuribudjetin korottamista, niin alojen kuten kuvataide pitäisi olla korkealla prioriteettilistalla. Tämän tyyppiset investoinnit maksavat pian itsensä takaisin,  Saara Hyrkkö kommentoi yhteisöjen rahoituksen nostamista.

Veronika Honkasalo kertoi Vasemmistoliiton kannattavan yhteisöjen tukemista lisärahoituksella: ”Taide edellyttää sitä, että myös rakenteet ovat kunnossa ja ne rahoitetaan.”

Myös taiteen ja kulttuurin kansainvälisen toiminnan edistämisen suhteen ehdokkaat olivat varsin yksimielisiä.

– On asennemuutoksen paikka. Pudotus on aivan väärä viesti. Ehdottomasti tätä pitäisi vahvistaa, Anders Adlercreutz kommentoi kulttuurivientiä ja sen rahoituksessa tapahtunutta muutosta.

– Valtion tulee tukea kuvataiteen kulttuurivientiä, Samuel Sylf katsoi.

– On todella tärkeää, että viennin edistämisessä huomioidaan myös kuvataide,  Maria Guzenina sanoi ja esitti konkreettisena ratkaisuna myös mesenaattikulttuurin vahvistamista.

Silvia Koski peräänkuulutti keskustelussa yleisesti asennemuutoksen tarvetta sekä päättäjien että kansalaisten keskuudessa. Koski lupasi tehdä työtä tekijöiden arvostamisen eteen.

– Edelleen monilla on sellainen asenne, että taiteilijat ovat harrastelijoita. Tämä asenne tulee saada korjattua. Taide on työtä, Koski muistutti.

Kiasma-teatterissa 16.3.2023 järjestetyn Kuvataiteen vuoro -vaalipaneelin järjestivät Suomen Taiteilijaseura, Frame Contemporary Art Finland, Kuvasto ja Kansallisgalleria. Keskustelua moderoi Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.