Kuvaston vaalihaastattelusarjassa kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok) toivoo Suomeen poikkihallinnollista kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuurin arvo yhteiskunnalle ymmärretään laajasti. Kuvaston tavoitetta sisällyttää valtion budjettiin 1,5 miljoonan euron määräraha kokoelmataiteen digikorvauksille hän pitää kannatettavana.
Kun Taidekokoelmat verkkoon -sopimus syntyi kuusi vuotta sitten, kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosella (kok) oli silloisena kulttuuriministerinä merkittävä rooli sopimuksen syntymisessä. Sopimuksesta tuli monella tapaa menestystarina, joka teki Suomesta edelläkävijän taiteen digitalisoinnissa. Nyt Kuvaston päätavoite ensi vaalikaudelle on, että valtion budjettiin sisällytetään 1,5 miljoonan euron määräraha kokoelmataiteen digikorvauksille.
Grahn-Laasonen pitää tavoitetta hyvänä.
– Pidän tätä ehdottomasti hyvänä avauksena. On hienoa, että Kuvasto nostaa asiaa keskusteluun. Määräraha mahdollistaisi luontevan jatkon jo tehdylle työlle.
Taidekokoelmat verkkoon -sopimuksen avulla 45 Suomen museoliiton jäsenmuseota on avannut kokoelmansa verkkoon. Yleisöllä on vapaa pääsy yli 30 000 taideteoksen äärelle museoiden nettialustoilla ja kulttuurisisältöjen hakupalvelussa Finna.fi:ssä. Grahn-Laasonen ei ole yllättynyt, että hankkeesta tuli suosittu.
– Se oli innostava hanke alun alkaen. Jo silloin tiedettiin, että Suomi toimii tässä tienraivaajana. Toivon, että tämä saa jatkoa.
Rahoitus on kuitenkin päättymässä tämän vuoden lopussa. Kuvaston huolena on, että vuodesta 2017 asti tehty työ digitalisaation edistämiseksi valuu hukkaan, jos jatkorahoitusta ei tule.
– Kyse ei ole isosta summasta, joten raha tuskin on tässä esteenä. Enemmän kysymys on siitä, että päättäjät ymmärtävät asian merkityksen. Olisi todella iso sääli, jos työ valuisi hukkaan ja edelläkävijyys menetettäisiin.
Grahn-Laasonen muistuttaa, että hankemuotoinen rahoitus sopii tilanteisiin, joissa polkaistaan käyntiin jotain uutta. Kun jollekin tehdään jatkoa tai sitä ylläpidetään, tarvitaan erilainen rahoitusmalli. Esimerkiksi eduskunnan sivistysvaliokunta korosti syksyllä 2022, että museokokoelmien digitaalisen saatavuuden turvaamiseksi on tarpeellista löytää kestävä ja pitkäjänteinen ratkaisu.
– Tilannekuva on ihan oikea. On tärkeää, että pöytään tuodaan esitys, jossa on suuntaviivat pitkäjänteiselle rahoitukselle. Tarvitaan kokonaiskuva siitä, mitä rahoitusta löytyy alan sisältä ja mitä tarvitaan lisärahoituksena. Yhdessä alan toimijoiden kanssa pitäisi rakentaa toimiva konsepti, kuten tehtiin silloin kuusi vuotta sitten.
Grahn-Laasonen korostaa, että Suomeen olisi tärkeää saada luovien alojen kasvustrategia, joka on laaja-alainen ja poikkihallinnollinen. Kulttuurin ja luovien alojen edistäminen ja mahdollisuuksien rakentaminen ei ole vain kulttuuriministeriön tehtävä, vaan vaatii eri ministeriöiden ja taidealan toimijoiden välistä yhteistyötä. Hän toivoo Suomeen pitkäjänteistä ja ennustettavaa kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuurin henkinen ja taloudellinen arvo yhteiskunnalle ymmärretään laajasti. Grahn-Laasosen mielestä esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitykseen varattavista määrärahoista osan voisi kanavoida kulttuurialalle.
– Puolueiden välillä on vahva tahto siitä, että Suomi haluaa panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tästä on parlamentaarinen yhteinen sopu. Toivoisin, että tätä rahaa kanavoituisi myös kulttuurialalle. Monissa verrokkimaissa, kuten Ruotsissa, luovat alat ovat valtava vientiala. Siihen Suomenkin pitäisi pyrkiä, sillä meillä on ihan samaa osaamista kuin naapurillakin. Meillä olisi mahdollisuus olla kokoamme suurempi kulttuuri- ja luovien alojen vientimaa.
Grahn-Laasonen toivoo, että kevään aikana vellovaan vaalikeskusteluun mahtuisi myös keskustelua kulttuurin asemasta ja tulevaisuudesta. Toistaiseksi sitä on ollut vähän. Hän pitää kuitenkin realistisena luovien alojen kasvustrategian syntymistä ja sen viemistä hallitusohjelmaan tulevalla hallituskaudella.
– Julkinen valta voi luoda pohjan ja mahdollistaa toimintaedellytykset, kulttuuri- ja taidekentän tehtävänä on luoda käytännöt.
Teksti: Miia Savaspuro Kuva: Mikko Mäntyniemi
