Kuvataiteen alan vaikea kokonaistilanne voimistaa koronan vaikutuksia

kuva taiteilijan työhuoneesta, jossa taiteilija maalaa teosta. Kuvassa näkyy pensseliä pitävä käsi ja pensseleitä taustalla purkissa

Kuva: Aino Huovio

Maaliskuussa tulee täyteen vuosi koronaa. Kriisin vaikutuksia kuvataiteen toimialaan on voimistanut alan lähtökohtaisesti heikko rahoitustilanne.

Suomen Taiteilijaseura, Frame ja Kuvasto ovat julkaisseet 9. maaliskuuta tiedotteen, jossa järjestöt arvioivat koronan aiheuttamia tulonmenetyksiä kuvataiteen toimialalle. Viime vuonna tulonmenetykset taiteilijoille ja kuvataiteen yhteisöille olivat arviolta yhteensä 28,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 jatkuneet rajoitukset nostavat summaa entisestään: arvio tammi-maaliskuun tulonmenetyksistä on taiteilijoiden osalta 7,3 miljoonaa ja organisaatioiden ja gallerioiden osalta vähintään 2 miljoonaa.

– Eri taiteen alat ovat lähteneet koronatilanteeseen hyvin erilaisista asetelmista. Kuvataiteessa koronan vaikutuksia ovat voimistaneet alan lähtökohtaisesti heikko rahoitus ja haastava tulonmuodostus, kertoo Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuore selvitys julkisen tuen jakautumisesta eri taiteenaloille osoittaa, että visuaalisten taiteiden osuus valtion kulttuurirahoituksesta on 1 % (15,57 milj. euroa). Taidemuseotoiminta (37,1 milj. euroa, 2,8 %) mukaan laskettuna alan osuus on alle 4 %, kun esimerkiksi esittävien taiteiden osuus on 20 %.

– Visuaalisten taiteiden rahoituskuoppa konkretisoituu kuvataiteen yhteisöjen toimintaedellytyksissä, mikä heijastuu suoraan myös kuvataiteilijoihin, kun työllistäviä tai toimeentuloa vahvistavia rakenteita ei ole. Kuvataiteesta puuttuu esittävien alojen valtionosuusjärjestelmän kaltainen perusta, toteaa Frame Contemporary Art Finlandin toimitusjohtaja Raija Koli.

Avustukset ovat kompensoineet tulonmenetyksiä vain pienellä osalla taiteilijoita

Kuvataiteilijoista yli 80 prosenttia on menettänyt tulojaan koronan vuoksi. Tulonmenetykset ovat kohdistuneet yleisimmin teosmyyntiin, opetustöihin ja teostilauksiin.

Avustukset ovat korvanneet tulonmenetyksiä vain pienellä osalla taiteilijoita, ja esimerkiksi erilaiset yritys- ja yrittäjä- tai kustannustuet ovat osoittautuneet soveltuvan huonosti visuaalisten alojen hakijoille. Kuvataiteilijan kohdalla esimerkiksi näyttelyn järjestämisen kustannukset ovat saattaneet muodostua jo paljon ennen koronaa, mutta peruuntuneen näyttelyn aiheuttamat myynnin menetykset realisoituvat nyt.

Kuvataiteilija työskentelee näyttelyn parissa useita kuukausia tai jopa vuosia. Näyttelyn pitäminen on tärkeä väylä tehdä taiteellinen työ näkyväksi, ja sillä on suuri merkitys kuvataiteilijan urakehitykselle. Koronarajoituksista johtuen lukuisia galleria- ja museonäyttelyitä on jouduttu perumaan tai siirtämään.

Yrittäjien väliaikainen oikeus työmarkkinatukeen on ollut tärkeä korona-ajan lainsäädännöllinen toimi. Se ei kuitenkaan ratkaise niitä rakenteellisia sosiaaliturvan puutteita, joita yksinyrittäjinä ja freelancereina toimivat taiteilijat kohtaavat.

Lisääntynyt verkkokäyttö vahvistaa tarvetta turvata taiteilijoiden oikeudet

Viime vuoden kuvataiteen kävijämäärätilastot ilmestyvät syksyllä, mutta museoiden osalta laskua on raportoitu jo noin 3,2 miljoonaa käyntiä. Sen myötä pudotuksia on odotettavissa myös Kuvaston keräämiin kuvankäyttö- ja näyttelykorvauksiin. Takautuvasti maksettavien korvausten myötä näyttelytilojen sulun seuraukset tulevat näkymään vielä vuonna 2022. Tilanne on vauhdittanut taide- ja kulttuuriorganisaatioiden digitalisaatiota, mutta teosten verkkokäyttö edellyttää tekijänoikeudellisten ansaintarakenteiden kehittämistä.

Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilssonin mukaan visuaalisen alan taiteilijat saavat edelleen vähemmän korvauksia teostensa digitaalisesta käytöstä verrattuna muihin aloihin.

– Osasyy tähän on taiteilijoiden heikko neuvotteluasema, minkä vuoksi kuvataiteilijat eivät vielä juuri hyödy koronan aikana lisääntyneestä teosten käytöstä. On tärkeää, että taiteilijoiden oikeudet turvataan lainsäädännöllä EU:n tekijänoikeusdirektiivin voimaan saattamisen yhteydessä, painottaa Nilsson.

Suomen museoliiton ja Kuvaston sopimus kokoelmateosten digitaalisesta käytöstä on konkreettinen taiteen yleisöä, museoita ja taiteilijoita – myös poikkeusoloissa – hyödyttävä ratkaisu. Lainsäädännön lisäksi Kuvasto pitääkin Taidekokoelmat verkossa -sopimuksen edistämistä tärkeänä, kun toimialaa jälleenrakennetaan.

***

Järjestöt esittävät tiedotteessa kahdeksan konkreettista toimenpidettä, joilla kuvataiteen toimialaa voidaan tukea akuutissa koronatilanteessa ja jälleenrakentaa kriisin jälkeen. Lisäksi järjestöt muistuttavat, että myös kuvataidetapahtumien on päästävä tapahtumatakuun piiriin.

Lue koko tiedote ja tutustu toimenpide-ehdotuksiin

Aiheesta muualla:

Tiedote Suomen Taiteilijaseuran verkkosivuilla
Tiedote Frame Contemporary Art Finlandin sivuilla
Arvio koronaviruksen vaikutuksista kuvataiteen toimialaan: alkuvuosi 2021