Artikkelit

Tekijänoikeuksien universaali lähtökohta

Taiteilijan tekijänoikeudet ovat kansainväliset. Valtaosa maailman valtioista on liittynyt Bernin yleissopimukseen, joka solmittiin Sveitsissä vuonna 1886.

Bernin yleissopimus suojaa taiteellisia ja kirjallisia teoksia, ja sen lähtökohtana on, että tekijänoikeuden suoja on sopimusvaltioissa keskeiseltä sisällöltään sama. Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 1985, ja siihen on liittynyt yhteensä 185 maata.

Kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöömme vaikuttavat Euroopan unionissa säädettävät direktiivit. Vuonna 2001 astui voimaan mm. kuvataiteen jälleenmyyntikorvausta koskeva direktiivi, joka on mahdollistanut sen, että kuvataiteilijalla on EU:n jäsenvaltioissa oikeus tekijänoikeuskorvaukseen, kun taiteilijan teos jälleenmyydään ja korvausperusteen ehdot täyttyvät. Viimeksi tekijänoikeuslakia on uudistettu vuonna 2023, kun EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM-direktiivi) saatettiin kansallisesti voimaan 3.4.2023.

Tekijänoikeuksista sopimista helpottavat kansainväliset sopimukset sekä verkostot. Kuvastolla on laaja kansainvälinen sisarjärjestöverkosto, jonka perusteella edustamme Suomessa noin 100 000 ulkomaista taiteilijaa. Suomalainen yritys tai kulttuurilaitos, joka haluaa käyttää kuvaa vaikkapa kuvanveistäjä Louise Bourgeoisin teoksesta, voi hankkia luvan Kuvaston kautta. Vastaavasti sisarjärjestömme 34 maassa edustavat Kuvastoon kuuluvia taiteilijoita ja perivät taiteilijoille puolestamme korvauksia.

Linkkejä:

Kuvaston kansainvälinen verkosto
Tunne oikeutesi, taiteilija -kampanja
Video: Tunne oikeutesi, taiteilija: Tekijänoikeudet kansainvälisesti