Ruotsissa yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä päivitetään vastaamaan digiajan kulutustapoja. Hyvitysmaksun piiriin kuuluvat jatkossa myös kuvataideteokset. Uusi lainsäädäntö astuu voimaan 1.9.2026.

Digitaalisuuden myötä teosten kopioinnin tavat ovat moninaistuneet. Ruotsissa hyväksyttiin kesäkuun alussa hallituksen esitys yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamisesta. Päätös merkitsee järjestelmän laajamittaista päivitystä. Uudistus tarvitaan, jotta luovan työn tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa yksityisestä kopioinnista myös digiaikana.

Muutoksen myötä hyvitys laajenee koskemaan kaikkia teoslajeja. Samalla aiemmat, teknologiaa koskevat rajoitukset lainsäädännöstä poistetaan, minkä ansiosta järjestelmä vastaa paremmin kopioinnissa nykyisin käytettävien laitteiden ja palveluiden laajaa kirjoa.

Yksityisen kopioinnin hyvitys on tekijänoikeuslain takaama rahallinen korvaus tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida teoksia omaan käyttöönsä laillisista lähteistä. Suomessa hyvitys päätettiin siirtää vuonna 2015 valtion budjetista maksettavaksi. Sitä ennen hyvitysmaksua kerättiin kopiointiin käytettävien laitteiden hinnassa.

Erityisen merkittävää on, että Ruotsin hyvitysjärjestelmä kattaa aiempaa laajemmin erilaisia sisältötyyppejä, kuten kuvataiteen teokset ja tekstit. Päivitetty lainsäädäntö selkeyttää sääntöjä ja tekee niistä ennakoitavampia samalla, kun järjestelmää modernisoidaan ja laajennetaan. Kokonaisuutena se tekee järjestelmästä myös oikeusvarmemman ja kilpailuneutraalimman sekä oikeudenhaltijoiden että markkinoiden kannalta.

Ruotsalaisen tekijänoikeusjärjestö Copysweden mukaan yksityisen kopioinnin hyvitys on jo pitkään ollut monille kulttuurintekijöille merkittävä tulonlähde Ruotsissa. Toimiva hyvitysjärjestelmä mahdollistaa uusien teosten luomisen ja luo luoville aloille vakaammat toimintaedellytykset.

Hyvitysjärjestelmä kaipaa remonttia myös Suomessa

Myös Suomessa yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä tulee pikaisesti uudistaa, jotta se vastaa paremmin nykyisiä, digitaalisia sisältöjen kulutustapoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä selvitys (2025) suosittaa, että järjestelmä palautetaan markkinaehtoiseksi. Suomen nykyinen verorahoitteinen malli on selvityksen mukaan EU-oikeuden vastainen ja poikkeaa muista EU-jäsenmaista.

Kuvasto pitää tärkeänä, että hyvitystä koskevaa lainsäädäntöä päivitetään ja että hyvitys ulotetaan kuvataiteen teoksiin Ruotsin mallin tavoin. Näin on tehty jo aiemmin monessa EU-maassa ja Norjassa. Suomen nykyinen hyvitysjärjestelmä ei huomioi kuvataiteen laajaa kopiointia, vaikka hyvityksen tarkoitus on korvata tekijöille teoslajista riippumatta se, että kansalaiset saavat kopioida teoksia omaan käyttöönsä eri digilaitteilla. Suomessa kuvataiteilijat saavat hyvitystä vain silloin, kun taideteokset ovat osana av-tallennetta.

Hyvitysoikeuden laajentaminen ja kytkeminen tosialliseen yksityiseen kopiointiin parantaisivat järjestelmän yhdenmukaisuutta EU-oikeuden kohtuullista hyvitystä koskevien vaatimusten kanssa. Siten se kuvastaisi myös sitä, miten taidetta ja kulttuuria nykypäivänä luodaan, levitetään ja käytetään.

Kuvaston osana toimiva Visuaalisen taiteen edistämiskeskus VISEK myöntää visuaalisen alan taiteilijoille työskentelyapurahoja, jotka katetaan pääosin OKM:n VISEKille osoittamista yksityisen kopioinnin hyvitysvaroista. Hyvitysmaksu puolitettiin 11 miljoonasta euroon 5,5 miljoonaan euroon vuonna 2024 valtion talousarviossa. Budjettileikkauksen vuoksi VISEK-apurahahakua ei voitu järjestää lainkaan syksyllä 2025.

Lisää aiheesta:

Copysweden tiedote: Ny lag om privatkopieringsersättning – ett viktigt steg mot ett modernt och rättvist system