Euroopan unionin tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteiden soveltaminen alkoi 2. elokuuta 2026. Sääntöjen tarkoituksena on auttaa tunnistamaan, milloin ihminen on vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa ja milloin sisältöä on tuotettu tai muokattu tekoälyn avulla.

Euroopan komissio julkaisi 20. heinäkuuta ohjeistuksen selventämään EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyyssääntöjä, jotka astuivat voimaan 2. elokuuta 2026. Ohjeet täsmentävät muun muassa sitä, miten tekoälyllä tuotettua sisältöä tulee merkitä ja mitä poikkeuksia velvoitteisiin sisältyy.

Säännöt koskevat sekä tekoälyjärjestelmien tarjoajia että niitä käyttäviä yrityksiä, organisaatioita ja muita toimijoita. Tekoälyjärjestelmän tarjoajan on huolehdittava esimerkiksi siitä, että ihminen tunnistaa olevansa vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, kuten asioidessaan chatbotin kanssa asiakaspalvelutilanteissa. Generatiivisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien on huolehdittava, että tekoälyllä luodut tai muokatut sisällöt ovat teknisesti tunnistettavia.

Myös tekoälyä käyttävää toimijaa voi koskea velvollisuus kertoa tekoälyn käytöstä. Merkintää edellyttäviä sisältöjä ovat niin kutsutut syväväärennökset (deepfake), joissa tekoälyllä manipuloitu kuva, video tai ääni voi antaa virheellisen vaikutelman aitoudesta. Jos deepfake-sisältö on kuitenkin osa taiteellista, luovaa, satiirista tai fiktiivistä teosta, tekoälymerkintä voi olla kevyempi ja sisältyä esimerkiksi teoksen lopputeksteihin, joka ei häiritse teoksen esittämistä tai kokemista.

Myös yleistä etua, kuten politiikkaa, vaaleja, terveyttä tai ilmastoa, käsittelevän tekstin yhteydessä tulee kertoa, jos se on luotu tai sitä on muokattu tekoälyllä. Sen sijaan tekoälyn vähäiseksi hyödyntämiseksi katsottu tekstin ideointi ja luonnostelu, oikoluku tai tavanomainen editointi eivät lähtökohtaisesti edellytä merkintää.

Läpinäkyvyyssääntöjen tavoitteena on vähentää disinformaation, manipuloinnin ja huijausten riskiä. Kun tekoälyn käyttö on tunnistettavissa, vastaanottajilla on paremmat mahdollisuudet arvioida kohtaamaansa sisältöä ja luotettavuutta sekä tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.

Luovan työn tekijöiden kannalta olennaiset kysymykset liittyvät edelleen generatiivisten tekoälyjärjestelmien koulutusaineistojen läpinäkyvyyteen ja niiden lisensointiin. Tätä koskevat eri säännökset kuin nyt sovellettavaksi tulleet sisällön merkintävelvoitteet. Taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden näkökulmasta sääntelyn seuraava haaste on se, tuottaako koulutusaineistoja koskeva läpinäkyvyys riittävästi tietoa ja miten tekijöille turvataan asianmukainen korvaus heidän teostensa hyödyntämisestä tekoälyn kehittämisessä.

Tekoälymerkintää koskevat säännöt auttavat kuitenkin yleisöä tunnistamaan eron synteettisen tekoälysisällön ja inhimillisestä luovuudesta kumpuavien teosten välillä. Parhaimmassa tapauksessa se lisää luovan työn arvostusta.

EU:n tekoälyasetus (AI Act) luo yhtenäiset säännöt tekoälyjärjestelmien tarjoamiselle, käyttöönotolle ja käytölle EU:n alueella. Tekoälyasetus tuli voimaan jo elokuussa 2024, mutta sen velvoitteiden soveltamista koski kahden vuoden siirtymäaika. Siirtymäaika päättyi 2.8.2026, ja samana päivänä voimaan astuivat asetuksen säännöt, jotka koskevat tekoälysisältöjen läpinäkyvyyttä (artikla 50).

Aiheesta julkaistua:

Euroopan komission tiedote: Commission publishes guidelines on transparency obligations for providers and deployers of certain AI systems
Euroopan komission ohjeistus: Guidelines on transparency obligations for providers and deployers of certain AI systems