Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuoden viestinnässä näkyy laajasti taiteilija, Pro Finlandia -palkitun Simo Hannulan etsaus Ennus. Teos on alun perin toteutettu tilaustyönä Etlalle. Viestintäjohtaja Tytti Sulander kertoo, miten teos inspiroi etlalaisia, kuinka itse teos löytyi kellarista ja miten käyttöluvat hoituivat Kuvaston kautta.
“Päädyimme viime syksynä tekemään salapoliisityötä. Etlan 80-vuotisjuhlavuosi alkoi lähestyä, ja aloimme valmistautua siihen. Ajatuksenamme on toteuttaa juhlakirja, Suomi 2051, jossa käsitellään, millainen Suomi meillä on talouden näkökulmasta, ja miten saataisiin maan talous kuntoon. Kirjan kirjoittajat, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen innostuivat 1980-luvulla Etlassa tehdystä visionäärisestä kolmiosaisesta Kansantalous-kirjasta, joka oli aikoinaan palkittu vuoden talouskirjana. Kyseisen kirjan kannessa oli Simo Hannulan teos Ennus. Innostuin, kun näin kyseisen kirjan kannen”, sanoo Tytti Sulander.
Sulander kertoo alkaneensa pohtia, missä itse teos mahtaisi olla.
“Juttelin vanhempien työntekijöiden kanssa, ja tapasin myös eläköityneitä työntekijöitä. He muistivat, että teos oli tilattu Etlaan vuonna 1989. Sitten eräänä päivänä lähdimme tiedottajan kanssa kellariin, missä vietimme yhden päivän penkomassa. Lopulta löysimme kaksi vedosta, joista toinen oli kaiken lisäksi rikkoutuneissa kehyksissä. Innostuimme heti siitä, miten upea teos on.”
Tämän jälkeen heräsi kysymys tekijänoikeuksista ja teoksen käyttöoikeuksista.
“Otin yhteyttä Simo Hannulan perikuntaan, ja sieltä ohjattiin hoitamaan sopimusasiat Kuvaston kautta. Lähetin sähköpostia Kuvastoon, ja saimme todella ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua. Meille räätälöitiin juuri meille sopiva sopimus. Prosessi oli sujuva – kaikki hoitui sähköisesti, mutta henkilökohtaisesti.”
Sulander kertoo, että Etla hyödyntää Hannulan teosta paitsi tulevan kirjan kannessa, myös juhlaseminaarin materiaaleissa sekä digiviestinnässä.
“Teos innosti meitä: siinä mies katsoo taakse historiaan ja tulevaisuuteen. Kaikki osui kohdalleen juhlavuotta ajatellen! Hyödynnämme teosta monin tavoin juhlavuoden viestinnässä. Toivon, että voimme samalla tuoda Hannulan työtä näkyville.”
“Koska toinen vedoksista oli rikkinäisissä kehyksissä, veimme sen ensin firmaan, jossa oli superskanneri – näin saimme teoksesta laadukkaan digitaalisen kuvan. Sen jälkeen kehystytin teoksen uudelleen. Nyt meillä on kaksi vedosta roikkumassa toimistomme seinillä – yksi minun huoneeni, toinen Petri Rouvisen seinällä. Alun perin vedoksia oli tilattu yhteensä sata kappaletta: niitä on vuosien varrella annettu lahjana muun muassa sidosryhmille ja eläköityneille työntekijöille. Jossakin päin Suomea näitä vedoksia siis varmasti roikkuu seinillä.”
Tekijänoikeuksien huomioiminen on Sulanderille itsestäänselvyys:
“Haluamme organisaationa toimia oikein ja asianmukaisesti. Se on taiteilijan kunnioittamista.”
