Kuvasto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut merkittäviä askelia visuaalisen taiteen tekijänoikeuksien ja taiteilijoiden ansaintamahdollisuuksien edistämisessä. Kehitys näkyy niin edunvalvonnassa, viestinnässä kuin digitaalisissa palveluissakin – ja ennen kaikkea siinä, miten Kuvasto yhdistää koko visuaalisen taiteen kenttää. Hallituskauteni päätteeksi haluan nostaa Kuvaston kehityksestä esiin muutamia näkökohtia, kirjoittaa korutaiteilija Anna Rikkinen.

Taiteilijan näkökulmasta Kuvaston rooli on oleellinen. Sain heti valmistumisen jälkeen itse tuta miksi kannattaa olla Kuvaston asiakas. Juuri valmistuneena naiivisti ajattelin, että nyt ammattilaisena pystyn itse neuvottelemaan korvauksista. Totuus oli kuitenkin toinen ja lakisääteiset maksut jäivät ennen Kuvaston asiakkuutta saamatta. Asiakkaana olen ollut vuodesta 2010 ja Kuvaston hallituksessa mukana eri jaksoissa vuodesta 2012. Haluankin nostaa esiin pidempiä kehityskulkuja kymmenen vuoden aikajanalta. On ollut etuoikeutettua olla mukana Kuvaston hallituksessa ja kehityksessä.

Kuvasto toimii visuaalisen taiteen kenttää yhdistävänä asiantuntijana

Ilahduttavaa on, että Kuvaston monikanavainen viestintä tavoittaa nykyisin sekä taiteilijat että taiteen käyttäjät laajemmin kuin koskaan. Tämä on lisännyt tietoisuutta tekijänoikeuksista, Kuvaston roolista ja taiteilijoiden ammattimaisesta asemasta.

Kuvaston edunvalvonnan keskeisiä saavutuksia ovat muun muassa tekijänoikeuskorvausten roolin vahvistuminen osana taiteilijan ansaintaa myös digitaalisessa ympäristössä. Taidekokoelmien verkkokäyttökorvaukset ovat vakiintuneet osaksi keskustelua, vaikka työtä niiden jatkon turvaamiseksi riittää edelleen.

Ja mikä parasta: Kuvaston taiteilijoille ja perikunnille tilittämät tekijänoikeuskorvaukset ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet: Vuonna 2014 Henkilökohtaisia korvauksia tilitettiin 500 825 € ja vuonna 2024 henkilökohtaiset korvaukset ylittivät jo miljoonan.

Taiteilijan korvaukset kasvavat, kun ammattitieto lisääntyy

Työ ei kuitenkaan ole vielä ohi. Taiteilijat ovat ammattilaisia, joiden työmäärä ja osaaminen jäävät yhä liian usein näkymättömiin. Siksi on erityisen tärkeää, että kaikilla taiteilijoilla on riittävästi tietoa ammatissa toimimisen käytännöistä, sopimuksista ja tekijänoikeuksista.

Alan sisäinen keskustelu on ainoa keino, jolla löydämme yhteiset linjaukset, reilut sopimuskäytännöt ja toimintatavat. Samalla avoin vuoropuhelu ja tiedon lisääminen taiteilijoiden ja käyttäjien välillä vahvistavat alaa. Ehkä naiivistikin ajattelen, että meidän kaikkien yhteinen tavoite on edistää taiteilijoiden ja taiteen elinvoimaisuutta.

Yksi oleellinen näkökulma, jota ei voi unohtaa, on Kuvaston palveluiden helppokäyttöisyys taiteen käyttäjien ja välittäjien näkökulmasta. Näkisin, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite: saada taidetta enemmän esiin, ja taiteen käytöstä kohtuulliset korvaukset myös taiteilijalle.

Näyttelypalkkio ja näyttelykorvaus – molempia tarvitaan!

Toinen oleellinen edistysaskel otettiin, kun Ornamo, Suomen Taiteilijaseura ja Suomen museoliitto saivat näyttelypalkkiomallin vakiinnutettua Suomeen. Kehitys nosti esiin myös tekijänoikeuskorvausten osuutta taiteilijan ansainnassa. Näyttelypalkkio ja näyttelykorvaus ovat molemmat tärkeitä, sillä palkkio työstä on aivan eri asia kuin lakiin perustuva tekijänoikeuskorvaus.

Suomessa tuotetaan vuosittain yli 30 kuvataiteen tapahtumaa ja museoissa vieraillaan yli kahdeksan miljoonaa kertaa. Tästä huolimatta tekijänoikeuskorvaukset ja taiteilijoiden palkkiot unohtuvat usein näyttelysuunnittelun monivaiheisessa prosessissa ja jäävät budjetoimatta. Rohkaisenkin kulttuurituottajia, museoiden työntekijöitä ja kaikkia näyttelynjärjestäjiä huolehtimaan siitä, että taiteen käyttöön varataan asianmukaiset korvaukset – ja että näyttelyä varten tehty työ korvataan, kuten muunkin henkilökunnan työ.

Daavidin ja Goljatin digipaini

Kuvaston palveluiden kehitys on tehnyt korvausten maksamisesta sujuvampaa ja asioinnista helpompaa. Uusimmat hankkeet, kuten ISNI-yhteistyö, vahvistavat taiteilijoiden tunnistettavuutta ja asemaa myös kansainvälisessä ja digitaalisessa toimintaympäristössä. Digitaalinen maailma on kuitenkin myös epätasapainoinen: globaalit alustat haastavat tekijänoikeusjärjestöjä. Jättien kanssa neuvotellessa yksittäisen taiteilijan oikeudenmukainen kohtelu tuntuu mahdottomuudelta. Keskustelua toimijoiden välillä on ylläpidettävä ja tarvitsemme sekä EU-tasolla että kotimaisessa kentässä poliitikkoja ja viranhaltijoita, jotka huomioivat taiteilijanäkökulman. Kuvaston periaatteellinen näkökulma on, että luovan työn tekijälle tulee maksaa kohtuullinen korvaus kaikissa käyttökategorioissa ja -tilanteissa.

Mikä ihmeen elinvoima?

Visuaaliset taiteet asettuvat valtion näkökulmasta luovan alan tematiikkaan, jossa innovaatioiden kasvu ja Suomen elinvoimaisuus on tavoitteena. Taiteilijan näkökulmasta tämä sanasto tuntuu kaukaiselta, mutta Kuvaston näkökulmasta valtiolla on keskeinen vastuu toimia hyvien käytäntöjen esimerkkinä ja välittäjänä omissa organisaatioissaan. Kansallisgallerian toimintamallit, julkisen taiteen edistäminen sekä tekijänoikeusrahoituksen ja lainsäädännön turvaaminen vaikuttavat koko taidealan toimintaedellytyksiin.

Kuvasto tuo esiin eri yhteyksissä taiteilijanäkökulmaa, joka on huomioitava osana kulttuuri-, digi- ja elinkeinopolitiikkaa. Tässä kokonaisuudessa viranhaltijoiden sekä poliittisten päättäjien tekijänoikeustietoisuutta on vahvistettava. Hyvinvoiva taideala lisää taiteen saavutettavuutta ja kansalaisten hyvinvointia sekä vahvistaa Suomen maabrändiä ja yhteiskunnallista kestävyyttä.

Taiteen monimuotoisuus ja vapaus ovat yhteiskunnan voimavaroja. Taide lisää empatiakykyä, avaa uusia näkökulmia ja vahvistaa demokratiaa sekä yhteiskunnallista kestävyyttä. Taiteilijoiden toimeentulon parantaminen on edellytys sille, että suomalainen taide voi kukoistaa myös tulevaisuudessa.

Yhdessä saamme enemmän aikaan

Haluan lopuksi kiittää hallituskollegoita ja Kuvaston toimiston väkeä antoisista vuosista sekä toivottaa pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta. Kuvasto on ainutlaatuinen tekijänoikeuksien asiantuntija Suomessa. Avoimella dialogilla ja yhtenäisellä rintamalla rakennamme toimivaa taidealaa.

Anna Rikkinen
korutaiteilija, Kuvaston hallituksen jäsen vuosina 2012–2014 ja 2017–2025