Tekijänoikeusjärjestöjen päättyneen ISNI-hankekokonaisuuden toisessa osassa kehitettiin järjestelmien rajapintoja ja vakiinnutettiin prosesseja. Yhteistyön lopputuloksena syntyi ISNI-toimintaa vuoteen 2025 suuntaava visio.
Tekijänoikeusjärjestöjen toisessa ISNI-projektissa rakennettiin järjestelmien rajapintoja ja vakiinnutettiin jatkuvia ISNI-prosesseja. Hankekokonaisuudessa olivat mukana Kuvaston lisäksi Gramex, Kopiosto, Sanasto ja Teosto. Kokonaisuutta koordinoi ISNI-rekisteritoimistona toimiva Kansalliskirjasto.
ISNI (International Standard Name Identifier) on maailmanlaajuisesti käytetty tekijätunniste, jonka avulla voidaan yksiselitteisesti tunnistaa mihin tahansa luovaan teokseen liittyvät henkilöt ja yhteisöt.
Projektin tuloksena syntyi ISNI Suomessa 2035 -visio, joka linjaa, miten ISNIä juurrutetaan osaksi kansallista metatietoinfrastruktuuria.
Metadatan laatu vahvistuu
Hankkeessa kehitetty, pitkälle automatisoitu prosessi mahdollistaa ISNI-tunnusten jatkuvan jakelun osana tekijänoikeusjärjestöjen omia metadataprosesseja.
– ISNI-hankkeet ovat auttaneet meitä kehittämään Kuvaston metatietokäytäntöä. Kun järjestelmään lisätään taiteilijoiden teoksia ja linkkejä Kuvataiteilijamatrikkeliin, ISNI-tunnukset voidaan myöntää varmemmin ja metadatan laatu paranee koko tietokannassa, kertoo Kuvaston tilitys- ja tiedonhallintapäällikkö Hanne Heinonen.
Yksiselitteinen tunniste helpottaa teosten ja tekijöiden löydettävyyttä sekä vähentää virheiden mahdollisuuksia esimerkiksi korvausten tilityksessä. ISNI-tunniste tarkoittaa myös luotettavampaa ja sujuvampaa tiedonvaihtoa Kuvaston, museoiden ja muiden teosten käyttäjien välillä.
ISNI 2035 -visio: kohti vakiintunutta tunniste-ekosysteemiä
Yhteinen visio määrittelee neljä painopistettä tulevalle ISNI-toiminnan kehittämiselle:
- käyttöönoton laajentaminen
- teknisen infrastruktuurin kehittäminen
- toimijatiedon laadun ja ajantasaisuuden varmistaminen sekä
- kansallisen metadataekosysteemin ja yhteistyöverkoston vahvistaminen
Vuonna 2035 ISNI-tunniste on vision mukaan vakiintunut museoissa, kirjastoissa, arkistoissa, kustantajilla ja tekijänoikeusjärjestöissä. ISNI-tunnuksen avulla tunnistetaan toimijoita, linkitetään toimijatietoja ja vahvistetaan teostietojen näkyvyyttä.
Kansallisen ISNI-toiminnan tulevaisuuden näkymiin voit tutustua tarkemmin visiossa: ISNI Suomessa 2035.
Nelivuotinen yhteistyö päättyy – yhteistyö jatkuu
Tekijänoikeusjärjestöjen hankekokonaisuuden projektipäällikkö Katerina Sornova kiittää yhteistyöstä ja iloitsee saavutuksesta:
– Mielestäni on mahtavaa, että olemme tässä vaiheessa ja saimme yhteisvoimin hankkeen onnistuneesti maaliin. Yhteistyö tekijänoikeusjärjestöjen ja kansainvälisen ISNI-keskuksen kanssa on sujunut ongelmitta, ja mitä parasta, moni on jo löytänyt ISNIlle käyttöä.
Suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen ISNI-hanke on ollut kokonaisuudessaan merkittävä ja saanut huomiota myös kansainvälisesti. Vaikka hankekokonaisuus on päättynyt, yhteistyö ja yhteydenpito tekijänoikeusjärjestöjen ja Kansalliskirjaston välillä jatkuu.
Hankekokonaisuus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusjärjestöille myöntämän rakennetuen turvin. Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuen rahoitus perustuu Euroopan unionin Next Generation EU -ohjelmaan.
Hankkeen loppuraportissa kuvataan ISNI-projektin etenemistä ja tuloksia tarkemmin, loppuraportti on julkaistu suomeksi ja englanniksi.
Tekijänoikeusjärjestöjen ISNI-projektikokonaisuus koostui kahdesta erillisestä mutta toisiinsa vahvasti linkittyvästä hankkeesta.
- Ensimmäisen aikana (2/2022–6/2024) hankittiin ISNI-tunnuksia tekijänoikeusjärjestöjen edustamille luovan alan tekijöille ja parannettiin tekijänoikeusjärjestöjen tietokannoissa olevan metadatan laatua.
- Jälkimmäisessä hankkeessa (1/2024–10/2025) keskityttiin jatkuvien prosessien kehittämiseen ja rajapintojen rakentamiseen, jotta ISNI-tunnusten jakelu voi jatkua myös hankkeen päättymisen jälkeen.
