Suomi on kuvataidekansaa. Väittämää tukevat sekä suuret näyttelykävijäluvut että monet näyttelypaikat pitkin maata, pienistä kunnista kasvukeskuksiin. Kun taideteos asetetaan esille yleisölle näyttelyyn, taiteilijalla on oikeus saada teosten esittämisestä näyttelykorvaus. Periaate perustuu tekijänoikeuslakiin ja on kuvataiteilijan taloudellinen oikeus.
Vaikka taiteen arvon mittaaminen kansantaloudellisilla luvuilla on haastavaa, taiteella on valtava vaikutus aineettoman arvonluonnin mahdollisuuksiin ja siihen, miten syvällisesti ymmärrämme ihmisen kokemusmaailmaa. Tämä oivallus liittyy suoraan näyttelykorvauksiin: kun kunnat maksavat taiteilijoille taiteen esittämisestä asianmukaiset korvaukset, ne eivät pelkästään noudata lakia, vaan edistävät myös taiteen laajempaa roolia taloudellisen ja henkisen pääoman luojana.
Vuonna 2019 voimaan saatettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta velvoittaa kuntia entistä enemmän kiinnittämään huomiota myös ammattitaiteilijoiden tekemisen edellytyksiin. Pari vuotta aiemmin astui voimaan uudistettu kirjastolaki, jossa kirjastojen tehtäviä laajennettiin merkittävästi. Kirjastojen kuuluisi nykyään edistää paitsi kirjallisuutta, yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua, tarjota tiloja ja mahdollisuuksia erilaisille tapahtumille ja kulttuuriselle toiminnalle. Kuntien laajennetussa, yhteisöllisyyttä tukevassa kulttuuritoiminnassa yhä suurempaa kiinnostusta osoitetaan kuvataiteen kykyyn herättää ajatuksia ja luoda yhteyksiä ihmisten välillä. Isommissa kunnissa taidenäyttelytoimintaa järjestetään usein museoiden toimesta. Pienkunnille kirjasto voi olla taidenäyttelytoiminnan järjestämiselle resurssiviisas ratkaisu.
On ollut ilahduttavaa nähdä, että yhä useampi kunta on tämän kehityksen myötä huomioinut näyttelytoiminnan tekijänoikeuskorvaukset jo kulttuuripalvelujen suunnitteluvaiheessa. Kunnan toimijoita on lukuisia, mutta nostan tässä esimerkkinä esille Vihdin Galleria Pictorin, Hailuodon kirjaston näyttelytilan, Lahden kaupunginteatterin, Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleenin, Sastamalan Kulttuuritalo Jaatsin sekä Naantalin kaupunginkirjaston, jotka ovat alkaneet ottaa näyttelykorvaukset osaksi toimintamalliaan. Tampere, Nokia, Pori ja Uusikaupunki ovat myös erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka kaupungilla on kykyä tehdä kestävästi ennakoivaa budjetointia.
Tekijänoikeuskorvauksia budjetointivaiheessa huomioimalla kunta varmistaa reiluja ja laadukkaita kuvataidepalveluja.
Samalla turvataan, että alkutuottajia taiteen eri aloilta kohdellaan kuntalaisten kulttuuripalveluja tuotettaessa yhdenvertaisesti. Taiteilijat ja heidän edustajansa ovat tehneet arvokasta työtä tietoisuuden lisäämiseksi kunnissa. Kaikkien taiteilijoiden olisikin hyvä tiedostaa oikeutensa ja vaatia korvauksia, kun siihen on oikeus. Kuntien kohdalla rohkaisemme edellä mainittujen esimerkkien seuraamista. Syksyn aikana kunnissa laaditaan kulttuuribudjetteja ja viranhaltijoilla on siinä merkittävä rooli. Kannustamme kaikkia kuntia huomioimaan kuvataiteen tekijänoikeuskorvaukset jo talousarvion valmistelutyössä! Näin kunnat voivat jatkossakin tarjota laadukkaita ja saavutettavia taide-elämyksiä, toiminnan sosiaalista kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta vahvistaen.
Jatketaan tätä positiivista kehitystä ja pidetään huolta siitä, että suomalainen kuvataide pysyy elinvoimaisena ja että taiteilijat saavat ansaitsemansa arvostuksen ja asianmukaisen, taloudelliseen oikeuteen perustuvan korvauksen työstään.
Kuvaston hinnasto löytyy verkkosivuiltamme, ja henkilökuntamme on valmiina auttamaan lisätietojen ja neuvojen antamisessa.
Sade Kahra
Kuvaston puheenjohtaja
