Amsterdamissa alkoi syyskuussa visuaalisen alan tekijänoikeusjärjestö Pictorightin Metaa vastaan nostaman kanteen oikeuskäsittely. Oikeusjuttu koskee kuvankäyttöä yhtiön somealustoilla.
Kuvaston hollantilainen sisarjärjestö Pictoright kohtasi Metan, Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin emoyhtiön, 18. syyskuuta oikeudessa Amsterdamissa. Nostamassaan kanteessa järjestö katsoo, että Metan tulee maksaa asianmukainen korvaus tekijöille kuvien käytöstä yhtiön sosiaalisen median palveluissa. Pictoright edustaa maailmanlaajuisesti noin 100 000 visuaalisen alan taiteilijaa.
Hollannissa verkkosisällönjakopalvelut ovat olleet vastuussa somealustoilla jaettavista, tekijänoikeudella suojatuista sisällöistä kesästä 2021 alkaen, jolloin EU:n tekijänoikeusdirektiivi astui maassa voimaan. Neuvottelut Pictorightin ja Metan välillä eivät ole johtaneet lisensointisopimukseen, joten järjestö haastoi yhtiön oikeuteen loppuvuodesta 2023. Järjestön mielestä Meta ei ole täyttänyt lakisääteistä velvollisuuttaan luvan hankkimiseksi.
Syyskuun kuulemisessa oikeus antoi molemmille osapuolille kaksi viikkoa aikaa neuvotella ratkaisu asiassa. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, oikeuden päätös on odotettavissa marraskuun alussa.
Tekijänoikeuslaki velvoittaa digijättejä hankkimaan tekijänoikeusluvan
EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM) sääntelee sitä, miten digijättien tulee käsitellä käyttäjien alustoille lataamaa, tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Sääntelyssä käyttäjillä tarkoitetaan yksityishenkilöitä, jotka tallentavat sisältöä verkkosisällönjakopalveluun, kuten YouTube, TikTok tai Instagram. Laki velvoittaa alustoja hankkimaan palvelussa jaettaville teoksille tekijänoikeusluvan. Kuvataiteilijoiden tapauksessa lupa kattaisi esimerkiksi kuvat taideteoksista, joita yksityishenkilöt julkaisevat sometileillään.
DSM-direktiivi saatettiin monissa muissa EU-jäsenmaissa kansallisesti voimaan ennen Suomea. Monet Kuvaston sisarjärjestöistä ovat siksi ehtineet jo käynnistää lisensointineuvottelut Metan ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Käytännössä neuvottelut ovat edenneet kaikkialla hitaasti. Suomessa direktiivi saatettiin voimaan huhtikuussa 2023.