Asia: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028 (VNS 2/2024 vp)

Kiitämme mahdollisuudesta lausua asiassa.

Lausunnon ydin ja esityksemme:

Lausuntomme koskee kuvataiteilijoiden tekijänoikeutta silloin, kun julkisesti rahoitettujen kulttuuriperintölaitosten kokoelmissa olevia taideteoksia välitetään digitaalisesti yleisölle.

Asia koskee ennen muuta suomalaisten taidemuseoiden mahdollisuutta tarjota ja kehittää palveluja sekä taiteilijoiden oikeutta saada lainmukainen korvaus teostensa käyttämisestä.

Valtion talousarviossa ei ole varattu määrärahaa korvaamaan taiteilijoille heidän teostensa käyttöä. Tähän tarkoitukseen täsmälleen on kuitenkin määrärahamomentti olemassa. Esitämme, että vuoden 2025 talousarvioon osoitetaan 1–1,5 miljoonan euron määräraha momentille 29.80.41 (eräät käyttöoikeuskorvaukset).

Korostamme, että kyseessä ei ole avustus taikka taiteen tuki, vaan vastikkeellinen, teosten käyttöön perustuva korvaus.

Perustelut:

Suomen hallitus haluaa tehdä Suomesta digitalisaation kärkimaan. Suomi näkee digitalisaatiossa kasvun mahdollisuudet. Hallituksen ohjelmassa todetaan, että suomalainen kulttuuri kaikissa muodoissaan toimii monipuolisena voimavarana kansalaisille, ja sen rooli kansainvälisenä kilpailutekijänä on tunnustettu. Hallitusohjelman mukaisesti digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen ovat yksi tärkeimmistä keinoista parantaa julkisten palveluiden laatua, tehokkuutta ja saatavuutta (s. 112). Parempien julkisten palveluiden lisäksi digitalisaatio ja teknologinen kehitys ovat valtavia mahdollisuuksia uudelle kasvulle (s. 113).

Tuoreessa kulttuuriperintöstrategiassa (https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/valtioneuvoston-periaatepaatos-kulttuuriperintostrategiaksi) linjataan, että ihmisten tulee päästä ajasta ja paikasta riippumatta kulttuuriperinnön äärelle. Sen mukaan osallistumista voidaan tukea herättämällä kiinnostusta kulttuuriperintöä kohtaan ja poistamalla osallistumisen esteitä.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on lausumassaan (VM 9/2022 vp─ HE 157/2022 vp) korostanut, että museoiden kokoelmien digitaalisen saatavuuden turvaamiseksi on tarpeellista löytää kestävä ja pitkäjänteinen ratkaisu.

Lisäksi on huomioitava, että Kansallisgallerian kokoelmissa olevien teosten digitaalisesta välittämisestä on voimassa sopimus, jonka perusteella taitelijat saavat vuosittain korvauksen. Ei ole perusteltua, että Suomen muut museot ja niiden kokoelmissa olevat taiteilijat ovat tältä osin eriarvoisessa asemassa.

Kuvataiteen digitalisaation edistäminen edellyttää, että taiteilijoiden tekijänoikeutta kunnioitetaan. Kuvaston ja Suomen museoliiton Taidekokoelmat verkkoon -sopimus tähtää osaltaan Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen, taiteilijoiden oikeuksia kunnioittaen. Vuoden 2017 jälkeen 45 Museoliiton jäsenmuseota on avannut kokoelmansa verkkoon sen mahdollistamana. Yleisö on voinut nauttia vapaasti niiden noin 32 000 kokoelmiin kuuluvasta taideteoksesta museoiden nettialustoilla ja Finna.fi:ssä, kulttuurisisältöjen hakupalvelussa. Taiteilijat ovat saaneet käytöstä vuosittain korvauksen. Museoille järjestely tarkoittaa oikeusvarmuutta ja käytännössä ”yhden luukun” -periaatetta, jossa Kuvasto vastaa oikeuksien hallinnoinnista, tilitysjärjestelmästä ja -periaatteista, korvausten maksamisesta taiteilijoille sekä mahdollisista ulkopuolisista vaatimuksista. Kansainvälisessäkin vertailussa kyse on ollut onnistumisesta ja ylpeyden aiheesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pääosin vastannut sopimuksen rahoituksesta, ja tämä erillisrahoitus päättyi 31.12.2023. Kuvasto ja Suomen museoliitto ovat sopineet sopimuksen väliaikaisesta jatkamisesta 1.1.–30.6.2024. Lähes puolet mukana olleista museoista on joutunut kuitenkin irtautumaan sopimuksesta, koska niillä ei ole taloudellisia resursseja vastata käyttökorvauksista itse.

Kuvastolla ei ole edellytyksiä myöntää museoille tekijänoikeuslain mukaista teosten käyttölupaa, jos taiteilijat eivät saa käytöstä korvausta. Sopimuksen piirissä oleva teos- ja taiteilijamäärä on moninkertaistunut, ja rahoitus on nykytasollaan ollut siksi täysin riittämätön korvaamaan käyttöä taiteilijoille.

Taiteen digitalisaatio uhkaa ottaa valtaisan askeleen taaksepäin. Kuvasto ja Suomen museoliitto keskustelevat parhaillaan siitä, millä ehdoilla museot voisivat jatkaa teosten tarjoamista verkossa. Ilmeistä kuitenkin on, että ilman julkista rahoitusta sopimusjärjestelyä ei ole mahdollista ylläpitää.

Esityksemme:

Esitämme, että yllä mainitulle valtion talousarvion Eräät käyttöoikeuskorvaukset -momentille lisätään 1–1,5 miljoonan euron määräraha. Tämä toteuttaa osaltaan hallituksen erittäin kannatettavaa ohjelmaa, takaa taiteilijoille kohtuullisen korvauksen sekä digitaalisten palveluiden kehittämisen 1.1.2025 eteenpäin.

Kuvaston asemasta:

Kuvasto edustaa asiakassopimusten perusteella yli 3 300 kotimaista taiteilija- ja oikeudenhaltija-asiakasta. Lisäksi Kuvastolla on tekijänoikeuslain 16 d §:n sopimuslisenssin mukainen opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymispäätös, jonka perusteella Kuvasto myöntää museoille kattavan luvan kokoelmateosten yleisölle välittämiseen.

Annamme valiokunnalle mielellämme lisätietoa tarvittaessa.

Helsingissä toukokuun 6. päivänä 2024.

Kunnioittavasti

Tommi Nilsson
Toiminnanjohtaja
Kuvasto