Euroopan unioni pyrkii ohjaamaan tekoälykehitystä vastuullisemmaksi ja eettisemmäksi. Tässä artikkelissa tarjoamme kurkistuksen siihen, miten tekoälyä koskeva sääntely etenee EU:ssa.
Euroopan unionin tekoälyä koskeva lainsäädäntöprosessi saattaa kuulostaa monimutkaiselta ja etäiseltä aiheelta, mutta todellisuudessa se on äärimmäisen tärkeä. Lähitulevaisuudessa tekoäly on vaikuttava osa jokaisen EU-kansalaisen elämää. Sääntely auttaa varmistamaan, että sitä kehitetään ja käytetään vastuullisella ja eettisellä tavalla.
Tekoälykehitykseen nähden lainsäädäntö laahaa toistaiseksi perässä, vaikka Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen tekoälyasetuksesta (AI Act) jo huhtikuussa 2021. EU:n kolmikantaneuvottelut asetustekstistä käynnistyivät kesäkuussa, Euroopan parlamentin äänestettyä tekstiluonnoksesta. Kolmikanta- eli trilogi-neuvotteluissa EU:n toimielimet – komissio, parlamentti ja neuvosto – sekä jäsenvaltiot ja sidosryhmät, kuten edunvalvontajärjestöt ja yritykset, käsittelevät asetustekstiin liittyviä kysymyksiä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Viimeiset trilogineuvottelut käydään lokakuussa* ja valmista tulisi olla vuoden loppuun mennessä tai viimeistään vuoden 2024 alussa.
Kuvasto seuraa EU:n lainsäädäntöprosessia ja neuvotteluja Brysselissä toimivan edunvalvontajärjestönsä, European Visual Artists EVAn kautta. Tekoälyasetus on tärkeä, sillä se on voimaan astuessaan EU-jäsenmaissa sellaisenaan suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä toisin kuin direktiivit, jotka edellyttävät erillisen, kansallisen lainsäädäntövalmistelun.
Trilogi-neuvottelujen alla EVA lähestyi komissiota asiakirjalla, jossa EU:n lainsäätäjiä kannustetaan taiteilijoiden oikeudet turvaavaan säätelyyn. Asiakirjassa EVA kuvaa yksinkertaisella ja selkeällä tavalla mahdolliset ratkaisut.
Tekijänoikeuden näkökulmasta olennainen kysymys asetuksessa on ollut, voiko tekoälyn tuottama kuva saada tekijänoikeussuojaa samoin kuin inhimillisen luovan työn tulokset. Toinen, visuaalisen alan taiteilijoiden kannalta keskeinen kysymys liittyy tekoälysovellusten kouluttamisessa käytettyyn aineistoon. Tekoälykuvat perustuvat taiteilijoiden tekemiin taideteoksiin, joita järjestelmät louhivat verkossa toistaiseksi korvauksetta tekoälyn opettamiseksi. Taiteilijoille se merkitsee tulonmenetystä, kun taas AI-yritykset tekevät sovelluksilla voittoa.
EVA sekä tekoälyyn kantaa ottaneet taiteilijajärjestöt kotimaassa ja Euroopassa ovat vaatineet, että taiteilijoilla on oikeus korvaukseen, kun tekoälyjärjestelmät hyödyntävät heidän teoksiaan. Tekoälysovellusten kehittäjiä on kritisoitu läpinäkyvyyden puutteesta, joka vahingoittaa paitsi tekijöitä myös yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Taiteilijat ja sovelluksia käyttävät kansalaiset eivät esimerkiksi tiedä, mitä teoksia tekoälyn kouluttamisessa on käytetty.
Toukokuisessa julkilausumassaan EVA muistutti EU-päättäjiä tekijänoikeussuojan tärkeydestä luovan työn suojaamisessa. Samassa lausumassa EVA varoitti äärimmäisen vakavista seurauksista visuaalisen alan taiteilijoille, jos AI-yrityksille sallitaan teosten vapaa käyttö tiedonlouhintarajoituksen** nojalla. EU-parlamentti lisäsi asetustekstiin tekoälysovelluksen kehittäjille velvoitteita läpinäkyvyydestä ja informoinnista, millaista koulutusaineistoa koneoppimisessa käytetään. Tekoälyn tuottamat kuvat eivät saa myös loukata tekijänoikeutta. Nämä ovat visuaalisen alan taiteilijoiden näkökulmasta kannatettavia muutoksia.
Tekoäly on parhaimmillaan sekä taiteilijoille että järjestöille ainutlaatuinen työkalu.
Kuvataiteilijoille tekoäly voi tarjota uusia ideoita ja inspiraatiota. Toisaalta tekoälytekniikat voivat auttaa taiteilijoita luomaan ja kokeilemaan uudenlaisia taiteellisia ilmaisuja. Tekijänoikeusjärjestöt voivat hyötyä tekoälystä puolestaan tiedonhallinnan prosesseissa.
Tuleva tekoälyasetus on erinomainen mahdollisuus taata tasapainoinen sääntely, joka kunnioittaa taiteilijoiden moraalisia ja taloudellisia oikeuksia. Komission tarkoituksena on laatia vapaaehtoinen, eettinen ohjeistus generatiivista tekoälyä koskien vuoden loppuun mennessä. Lainsäädäntötyö jatkuu kuitenkin asetuksen jälkeenkin, sillä sen yhteydessä ollaan säätämässä erillistä direktiiviä tekoälyyn liittyvistä vastuukysymyksistä.
EU-lainsäädännöllä on valtava voima muovata niin luovia aloja kuin koko yhteiskuntaamme. Verkostomainen ja jatkuvaan vuoropuheluun perustuva edunvalvontatyö Suomessa ja Euroopassa on paras mahdollisuus vaikuttaa taiteilijoiden kannalta myönteiseen, ylikansalliseen sääntelyyn.
***
Vuonna 1997 perustettu, Brysselissä toimiva edunvalvontajärjestö European Visual Artists (EVA) edustaa 31 visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestöä Euroopassa. Kuvasto on yksi EVAn jäsenjärjestöistä ja osallistuu yhteistyöverkostossa vaikuttamistyöhön EU:ssa.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Teosto: Tekoäly ja lainsäädäntö – EU tarttuu tekoälyä sarvista
* Edit. artikkeliin korjattu 14.9.2023 tieto trilogineuvottelujen aikataulusta. Neuvottelut käydään lokakuussa 3. ja 26.10.
** 3.4.2023 voimaan astuneessa uudistetussa tekijänoikeuslaissa uusi rajoitus (13b §, art 3 ja 4) sallii tekstin ja kuvan tiedonlouhinnan korvauksetta esimerkiksi tieteellistä tutkimusta varten.
