Valokuvataiteilija Sade Kahran puheenjohtajakausi Kuvaston hallituksessa käynnistyi tammikuussa. Soitimme hänelle hallitusten kokousten välissä ja keskustelimme muun muassa tekijänoikeuksien tulevaisuudesta ja siitä, mitä ne hänelle merkitsevät.

Hei Sade, miten hallitustyöskentely on lähtenyt käyntiin?

En voi olla mainitsematta, että vuosi alkoi surullisissa merkeissä, kun yksi hallituksen jäsen poistui seurastamme ja melko yllättäen. Se oli iso menetys, koska Markus Renvall oli pitkän linjan osaaja ja entisenä Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana hän olisi ollut hyvä tuki työssä.

Muutenhan hallitustyöskentely on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Hallituksessa jo pidempään olleet jäsenet ovat valtavan tärkeitä viemään tehtyä työtä eteenpäin ja saamaan uudet jäsenet ns. kelkalle.

Etäkokouksia olemme pohtineet paljon. Jos haluamme olla alueellisesti tasavertaisia, niin jäsenille on melkein pakko tarjota etäkokousmahdollisuutta. Mutta se tarkoittaa, että näemme harvoin. Kokousten tehokkuutta ajatellen voisi kuitenkin olla hyvä nähdä enemmän ja kasvokkain.

Millainen puheenjohtaja olet?

Ajattelisin, että olen kuunteleva, keskusteleva ja kehittävä. Olen itse toiminut seitsemän vuotta toiminnanjohtajana, niin ymmärrän myös työntekijöiden arkea sitä kautta, mikä voi olla ihan hyödyllinen asia tässä tehtävässä. Se ettei minulla ole paljon kokemusta Kuvaston toiminnasta voi tuntua heikkoudelta, mutta siinä piilee myös eräs vahvuus. Tuoreet vanhat silmät tuovat vähän sellaista uutta näkökulmaa asiaan eikä mukana ole liikaa historiallista painolastia mihinkään suuntaan. Tykkään katsoa tulevaisuuteen enkä menneisyyteen niinkään, ja sehän liittyy kehittämishaluun.

Olen toiminut aika monessa roolissa taiteen alalla. Tietynlainen laaja-alaisuus on minulle ominaista ja kentän näkeminen kokonaisuutena eikä niinkään tiettyjen alueiden näkökulmasta. Tekijänoikeus on luonnollisesti tämän tehtävän fokuksessa.

Mitä tekijänoikeus merkitsee sinulle itsellesi?

Se merkitsee taiteilijan työn omistajuutta ja tietenkin myös taiteilijan toimeentuloa. Ajattelen, että osaava tekijyys on ammatillisuutta, ja siinä olennaisena osana on tekijänoikeus. Näen tekijänoikeuden tärkeänä osana myös taiteilijan toimeentulon monipuolistamista. Taiteilija saa erilaisista tulonlähteistä toimeentuloa ja tekijänoikeustulo on suoraan kytkeytynyt käyttäjyyteen, siihen miten taideteoksia käytetään. Tekijänoikeus on merkittävä palikka kulttuurin kiertokulkua.

Millaisena näet tekijänoikeuden aseman tulevaisuudessa?

Tekijänoikeus kehittyy koko ajan yhteiskunnan mukana. Koko ajan löytyy päivittämistä ja varsinkin tietotekninen yhteiskunta on valtava askel eteenpäin tekijänoikeuskorvausten kohdalla. Siinä on ollut paljon päivittämistä, että saadaan tekijänoikeuslaki ajan tasalle, kun teoksia levitetään eri muodossa. Tämä työ jatkuu edelleen.

Nyt käynnissä oleva, kokoelmataiteen digikorvauksia koskeva kampanjamme on tärkeä tavoite tälle vuodelle, mutta on myös muita asioita, joita pitää lähitulevaisuudessa katsella. Esimerkiksi taideteokset ovat muuttuneet itsessään niin, että taideteos voi olla nykyään monta eri asiaa. Miten niiden kohdalla tekijänoikeus toteutuu käytännössä? Myös teosten käyttömuodot muuttuvat. AI-tekniikka esimerkiksi ei näytä kuvia sellaisenaan mutta käyttää kuvia luoden uusia kuvia. On paljon uusia teosten käytön toteutumisen alueita, mitä pitää katsella tulevaisuudessa. Varmasti niihinkin tarvitaan omat tarkennukset, jotta ymmärretään, etteivät uudet muodot ole vapaata riistaa. Tekijänoikeus koskee kaikkea taidetta, oli muoto ja käyttö mitä tahansa.

Mitä asioita haluaisit puheenjohtajana kehittää?

Meillä on ollut vasta yksi hallituksen kokous, joten kestää vielä kevääseen, että kristallisoituu, mitä tässä ajassa kannattaa viedä eteenpäin. Kyllähän tietenkin näyttelykorvaus on yksi asia, joka pitäisi saada kuntoon niin, että ihmiset ovat tietoisia siitä ja että näyttelykorvausvelvollisuutta noudatetaan niin kuin kuuluukin. Kokoelmataiteen digikorvaus on iso juttu, mitä tänä vuonna viedään eteenpäin.

Kuvataiteen tekijänoikeusasiat pitäisi saada muiden taiteenalojen tasolle, että ne toimisivat yhtä automaattisesti tai itsestään selvästi kuin kirjallisuudessa ja musiikissa. Miten se tapahtuu? Varmaan tarvitaan paljon kampanjointia. Tiedotus on yksi tärkeä keino vaikuttaa asioihin ja käytäntöjen syntyyn. Tässä on hyvä pohja, joten en lähde myllertämään kaikkia asioita, vaan harkiten katsotaan. Monia jo aloitettuja asioita pitää myös jatkaa.

Kiitos haastattelusta! 

#TaiteilijaÄänessä #KuvastoKysyy