Kuvasto ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 43/2022) ja sen täydentämisestä (HE 313/2022).
Kiitän sivistysvaliokuntaa lausuntopyynnöstä.
Kuvaston pääviestit
1. Hallituksen esityksessä HE 43/2022 ja sitä täydentävässä esityksessä HE 313/2022 huomioidaan tasapainoisesti ja oikeasuhtaisesti perusoikeudet.
2. Kulttuuriperintöorganisaatiossa tapahtuvan kokoelmateosten käytön osalta sopimuslisenssi (pykälät 16d§, 16 g§ ja 16 h§) on ensisijainen ja oikea ratkaisu. Tekijöiden oikeuksia ei tule tältä osin rajoittaa. Hallituksen esitys 43/2022 on tältä osin pääosin tasapainossa.
3. Opetukseen ja tutkimukseen liittyvät direktiivin vaatimukset täytetään hyvin hallituksen esityksessä 43/2022.
Lausunto lähemmin
1. Perusoikeuspunninnasta
Perustuslain 15 §:n nojalla jokaisen omaisuus on turvattu. Tämän omaisuuden suojan piiriin kuuluu myös taiteilijan tekijänoikeus (HE 309/1993 vp).
Perusoikeuksien punninnassa lähtökohtana tulee olla se, miten paljon tekijän yksinoikeuksia voidaan kaventaa huomioiden Suomea ja lainsäätäjää sitovat kansainväliset sopimukset. Punninnassa ei siten kysytä sitä, miten paljon tekijänoikeus kaventaa sananvapautta tai sivistyksellisiä oikeuksia. Tekijänoikeus itsessään ei estä tai rajoita sananvapautta, sivistyksellisiä oikeuksia eikä muitakaan perusoikeuksia. Tekijänoikeus ei suojaa esimerkiksi tietoa, ideoita, aiheita, teorioita eikä menetelmiä.
On keskityttävä siihen, miten tekijänoikeutta perustuslaissa turvattuna omaisuutena ja elinkeinovapauden kohteena tasapainotetaan muiden perusoikeuksien kanssa. Perusoikeuspunninnassa olennaista on kysyä, milloin jokin taiteilijan oikeutta rajoittava säännös vie pohjan tekijänoikeuden normaalilta, järkevältä ja kohtuulliselta käytöltä. Rajoitussäännösten soveltaminen digitaalisessa ympäristössä voi helposti muodostua kohtuuttoman laajaksi rajoitukseksi ja olla ristiriidassa teoksen tavanomaisen hyödyntämisen kanssa sekä kohtuuttomasti haitata taiteilijan asemaa (Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten ns. kolmivaiheinen testi).
DSM-direktiivin päämäärä on vahvistaa luovan alan tekijöiden asemaa. Tämä päämäärä sekä kolmivaiheinen testi huomioiden, alkuperäinen hallituksen esitys (HE 43/2022) ja täydentävä esitys (HE 313/2022) huomioivat tasapainoisella ja oikeasuhtaisella tavalla kaikki perusoikeudet sekä täyttävät kansainvälisten sopimusten velvoitteet ja direktiivin vaatimukset ja tavoitteet.
2. Kulttuuriperintöorganisaatioissa tapahtuva kokoelmateosten käyttö (16 d§, 16 g§, 16 h§)
Hallituksen esitys (HE 43/2022) ja täydentävä esitys (HE 313/2022) ovat melko hyvin tasapainossa.
Kyse on taiteilijoiden omaisuuden suojasta sekä teosten digitaalisesta saatavuudesta. Investoinnit saatavuuden suhteen on pitkälti tehty: Lain sopimuslisenssi tukee tekijänoikeusjärjestöjen ja organisaatioiden sopimustoimintaa, ja esimerkiksi museot ovat tehneet isoja investointeja teosten digitointiin. Kuvasto edustaa kuvataiteilijoita laajasti visuaalisen taiteen osalta, ja Kuvastolla on hyvä valmius oikeuksien lisensointiin ja tiedonhallintaan. Kuvastolla on museoalan kanssa kattavat sopimukset, joiden tuella teoksia on voitu ja voidaan saattaa yleisön nautittavaksi.
Mahdollinen rahan riittämättömyys esimerkiksi museoissa ei missään tapauksessa saa eikä voi olla peruste taiteilijan oikeuksien kaventamiseen.1 On huomattava, että Suomessa yli 70 % museoista on jo viime vuonna kertonut ottavansa käyttöön tai kehittävänsä uusia digitaalisia palveluja. Digitalisaatio nähdään museoissa ylivoimaisesti merkittävämpänä tulevaisuuden menestymisen mahdollisuutena. Digitaalisuus tarjoaa museoille mahdollisuuden uuteen ansaintalogiikkaan ja tulojen kasvattamiseen. Kuvaston ja museoiden sopimukset ovat tarjonneet museoille alustan tavoittaa uusia taiteen yleisöjä ja mahdollistaa taidesisältöihin liittyvien yleisöpalvelujen kehittämisen, taiteilijoiden tekijänoikeuksia kunnioittavalla tavalla.
3. Opetus ja tutkimus (14 ja 14 a§)
Kuten kulttuuriperintöorganisaatioiden kokoelmien käytössä, myös opetuksessa ja tutkimuksessa sopimuslisenssimekanismit tarjoavat teosten käyttäjälle oikeusvarmuuden. Sopimuslisenssijärjestely on joustava menettely ja tarjoaa mahdollisuuden tekijänoikeuden rajoituksia kattavampaan teosten käyttöön. Sopimuslisenssin nojalla myönnetty lupa on myös joustavasti kehitettävissä vastaamaan muuttuvia teosten käyttötarpeita.
Täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan 14 a §:n 2 momenttiin sisältyneen korvausoikeuden poistamista. Vaikka perusratkaisu sopimuslisenssin ensisijaisuudesta mahdollistaa luvan piiriin sisältyvien teosten käytöstä maksettavan korvauksen, on periaatteellisesti tärkeää, että korvausoikeus säilytetään. Sivistysvaliokunta on (6/2005) todennut, että sääntely ei saa johtaa sen enempää tekijänoikeuden haltijoiden kuin teosten käyttäjien oikeuksien kohtuuttomaan rajoittamiseen. Mikään rajoitussäännös ei saa viedä pohjaa tekijänoikeuden normaalilta, järkevältä ja kohtuulliselta käytöltä.
Kuten yllä todettu, rajoitussäännösten soveltaminen digitaalisessa ympäristössä voi muodostua kohtuuttoman laajaksi rajoitukseksi. Tekijän korvausoikeus tulee siksi säilyttää.
Espoossa, joulukuun 12. päivänä 2022
Tommi Nilsson
Toiminnanjohtaja