Tiedotteet

Kulttuurileikkaukset vahingoittavat voimakkaasti koko kuvataidealaa

Kuva: Jussi Puikkonen

Kuvataidealan toimijat Suomen Taiteilijaseura, Frame Contemporary Art Finland ja Kuvasto varoittavat kulttuurileikkausten vahingollisista vaikutuksista kuvataiteen toimintaedellytyksiin. Leikkaukset kulttuuriin ovat myös ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina 12.10.2021 konkreettisen listan siitä, minkälaisia leikkauksia Veikkauksen tuotoista jäävä 18,4 miljoonan vaje tarkoittaa taide- ja kulttuuribudjettiin. Leikkauksilla tulee toteutuessaan olemaan dramaattiset vaikutukset kuvataidealaan.

Kuvataidealan toimijat Suomen Taiteilijaseura, nykytaiteen tiedotuskeskus Frame ja Kuvasto huomauttavat lukuisten leikkauskohteiden kohdentuvan juuri visuaalisiin taiteisiin, vaikka visuaalisten alojen julkinen rahoitus on vain noin yksi prosentti koko kulttuurin rahoituksesta. Tästä huolimatta esimerkiksi yksi koko suurimmista prosentuaalisista leikkauksista kohdistuu juuri visuaalisen alaan, kun Valtion taideteostoimikunnan budjettiin esitetään 50 % leikkausta.

Suomen Taiteilijaseura, Frame ja Kuvasto vaativat, että hallituksen tulisi välittömänä toimenpiteenä perua 18,4 miljoonan euron leikkaukset eli kompensoida täysimääräisesti Veikkauksen tuotoista jäävä vaje taide- ja kulttuuribudjettiin. Mikäli hallitus kaikesta huolimatta toteuttaa leikkauksia, tulee leikkaukset suhteuttaa paremmin toimialojen rahoitukseen. Kulttuurin rahoitus tulee turvata pitkäjänteisesti, ja siksi rahapelitoiminnan kokonaisuudistus on valmisteltava ripeästi ja osana sitä jyvitettävä veikkausvoittorahojen tuoton alenemasta johtuva tappio tasaisesti eri hallinnonalojen välille.

Leikkaukset vahingollisia suoraan ja välillisesti

OKM:n esityksessä kuvataidealaa ja kuvataiteilijoiden asemaa vahingoittavat useat erilliset leikkauskohteet.

Apurahojen ja avustusten leikkaukset leikkaavat suoraan kuvataiteilijoiden työmahdollisuuksia ja toimeentuloa. Valtion taideteostoimikunnan 50 % rahoitusleikkaus tarkoittaa nykytaiteen ostojen ja julkisen taiteen tilausten radikaalia vähenemistä. Leikkaukset yhteisöjen jo valmiiksi niukkaan rahoitukseen vahingoittavat kuvataidealan kipeästi tarvitsemaa rakenteellista kehittämistä.

– Kuvataidekohteisiin tehdään maassamme vuosittain liki viisi miljoonaa käyntiä, ja koronan jäljiltä näyttelytoiminta on vihdoin palautumassa entiselleen. Hankkeita ja yhteisöjen toiminta-avustuksia koskevat leikkaukset heikentävät merkittävästi kuvataiteilijoiden ja kuvataideyhteisöjen toimintamahdollisuuksia. Kuvataidealan rahoitusta kaventavat lisäksi leikkaukset museoiden avustuksiin, taide- ja kulttuuritapahtumiin sekä kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Kuvataiteen yleisölle ne tarkoittavat vähemmän kuvataide-elämyksiä eri puolilla maata, sanoo Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.

Poikkeuksellisen suuri 50% leikkausuhka kohdistuu Valtion taideteostoimikunnan määrärahoihin. Taideteostoimikunta vastaa taiteen hankinnasta valtion omiin kokoelmiin ja julkisiin tiloihin prosenttiperiaatteen mukaisesti. Viime vuonna kokoelmaa kartutettiin 214 uudella teoksella 147 eri taiteilijalta. Leikkauksen vaikutukset osuvat vaikeimmin taiteilijoihin, jotka menettävät tulonsa teoshankintojen vähenemisen myötä. Esitys on suuressa ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, johon on kirjattu tavoitteeksi rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen.

– Leikkaukset kulttuuriviennin avustuksiin heikentävät suomalaiseen kuvataiteen kansainvälistymistä ja kuvataiteilijoiden kansainvälisiä työskentelymahdollisuuksia, jolla on suora vaikutus heidän toimeentuloonsa, sanoo Framen toimitusjohtaja Raija Koli.

Ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa

Hallituksen omassa hallitusohjelmassa tavoitteiksi on asetettu kulttuurin toimintaedellytysten vahvistuminen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden lisääminen. Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan pyrkimys kasvattaa kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin. Leikkaukset ovat suoraan ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteisiin nähden.

Kuluneet puolitoista vuotta ovat olleet koko kulttuurialalle jo entuudestaan raskasta ja vaikeasti ennakoitavaa aikaa.

– Samanaikaisesti leikkausten kanssa tekijänoikeuslakiin ehdotetaan muutoksia, jotka käytännössä heikentävät taiteilijoiden asemaa ja kaventavat mahdollisuuksia saada tekijänoikeustuloa teostensa käytöstä. Leikkausten ja lakimuutosten seurauksena taiteilijoiden edellytyksiä taiteelliseen työhön vaikeutetaan merkittävästi, sanoo Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson.

Suomen Taiteilijaseura, Frame ja Kuvasto kiittävät viime päivinä hallituspuolueista kuuluneita ääniä siitä, että kulttuurileikkauksia tarkastellaan vielä uudelleen.

Toimijat muistuttavat, että leikkausten sijaan kuvataiteen ala tarvitsee pikemminkin tukea ja panostuksia. Niitä tarvitaan koronapandemian vaikutuksista toipumiseen sekä alan pitkäjänteiseen rakenteelliseen kehittämiseen, jotta taiteilijoilla on työskentelymahdollisuuksia ja suomalaisilla mahdollisuus kokea kuvataidetta.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki, Suomen Taiteilijaseura
, puh. 040 077 3105

Toimitusjohtaja Raija Koli, Frame Contemporary 
Art Finland
, puh. 044 728 9938

Toiminnanjohtaja Tommi Nilsson, Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry
, puh. 040 511 9440

Tausta-aineisto: Näin esitetyt kulttuurileikkaukset vaikuttaisivat kuvataiteeseen.

Kuva: Jussi Puikkonen