Hyvät ystävät, kolleegat ja juhlavieraat,
Olemme juhlistamassa Kuvaston 30-vuotissyntymäpäivää. Kaikki olette varmaan suurin piirtein samaa mieltä kanssani, jos totean, että päivänsankarimme on nyt mitä parhaimmassa iässään. Hän on löytänyt paikkansa maailmassa ja arki on asettunut omiin vakaisiin uomiinsa. Suhteet perheenjäseniin, ystäviin, työtovereihin ja kaukaisiin sukulaisiin myös ulkomailla ovat vakiintuneet hyvissä yhteistyön merkeissä. Lapsuuden räiskyvät ilot ja murheet ovat jääneet taakse, samoin murrosiän kasvukivut. Päivänsankarimme on tullut kypsään aikuiseen ikään, jossa keski-iän kriisitkin vasta häämöttävät hamassa tulevaisuudessa.
Näillä ehkä hieman kömpelöillä metaforilla haluan sanoa, että se on monella tapaa merkityksellistä, kun puhumme yhdistyksestä juridisena henkilönä. Kuvasto on eri asia kuin ne ihmiset, jotka kulloinkin toimivat yhdistyksen luottamus- ja toimihenkilöinä. Kuvastolla on oma syntyhistoriansa, identiteettinsä, tulevaisuutensa, elämäntehtävänsä, toiminnan logiikkansa ja olemassaolon tarkoituksensa. Kuvasto on meidän kaikkien kuvataiteilijoiden yhteinen missio, jota jokainen taiteilijasukupolvi vuorollaan vaalii ja kehittää.
On hurjaa ajatella, että vielä muutama vuosikymmen sitten kuvataiteilijoilla ei ollut omaa tekijänoikeusjärjestöä. Ei voinut kysyä neuvoa sopimuksiin tai pulmatilanteisiin, ei voinut pyytää apua, jos oikeuksia loukattiin. Ei ollut luoksepääsyoikeutta, ei jälleenmyyntikorvausta, ei näyttelykorvausta. Oikeuksien toteutumisen kanssa ylipäätään oli vähän niin ja näin, teoskuvia saatettiin käyttää lupia sen kummemmin kyselemättä.
Tänään on monella tapaa toisin ja kiitos siitä kuuluu kaikille Kuvastoa perustamassa olleille taiteilijajärjestöille. Kiitoksen ansaitsevat kaikki ne lukuisat taiteilijat, jotka eri vuosikymmeninä ovat vastuuta hallituksessa kantaneet. Suurkiitos kuuluu myös uutterille ja vastuuntuntoisille työntekijöille Kati Pelkoselle, Maria Laitiselle, Eeva Pärjälälle ja kaikille muilla meillä aikaisemmin töissä olleille sekä tietenkin rohkeille ja asiantunteville toiminnanjohtajillemme, Ulla Shackeltonille, Maria Rehbinderille, Kristel Nybondakselle, Mikko Raidolle ja Tommi Nilssonille, joiden kaikkien työn ansiosta olemme tänään juhlistamassa juhlavuotta niin hyvillä mielin. Olemme kiitollisia myös monille yksittäisille taiteilijoille, joiden nostamat oikeusjutut ovat olleet luomassa käytännön perustaa niille tekijänoikeuksille, joita nykyään pidämme itsestäänselvyyksinä. Heistä tulee erityisesti mainita taidemaalari Erik Enroth, jonka ansiosta luoksepääsyoikeus on vahvistettu. Hänen nimeään kantava muistopalkinto onkin meillä tänään taas jaossa.
Kuinka Kuvaston menestystarina jatkuu? Mitkä ovat kuvataiteen tekijänoikeuksien tulevaisuuden eväät? Ensimmäinen tärkeä aspekti on oikeuksien ammattimainen hallinnointi. Tekijänoikeudet nivoutuvat yhä tiiviimmin osaksi kasvavaa immateriaalista taloutta. Taloudellinen toiminta ammattimaistuu koko ajan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Prosessit tehostuvat ja verkottuneessa maailmassa eri käytäntöjen yhteensopivuus on aivan olennaista. Jos tekijänoikeusjärjestö haluaa pysyä kehityksessä mukana, sen täytyy osata palvella, tarjota ratkaisuja, tehdä asioita helpoksi. Vain silloin voi pärjätä, kun on hyödyksi muille. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. jatkuvaa uusien lisensointimallien kehittämistä.
Joku voisi ehkä kysyä: tarkoittaako tämä liiallista antautumista markkinalogiikalle? Onko enää tilaa yleville periaatteille? Niin paljon kuin valtavirtaista talouspuhetta voikin ehkä kritisoida, mielestäni yksi tietty käsite on meille, tekijänoikeuksiin kenties aatteen palollakin suhtautuville taiteilijoille varsin hyödyllinen, nimittäin arvon käsite. Tekijänoikeusjärjestön tulee joka tilanteessa kysyä: mikä ratkaisu tuottaa eniten arvoa taiteilijoille ja yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä? Joskus vastaus löytyy osaamisesta, joustavasta asennoitumisesta ja sopeutumisesta, toisinaan taas siitä, että pitää tiukasti kiinni jostain tärkeästä periaatteesta.
Toinen tärkeä huomio tekijänoikeuksien tulevaisuudesta on se, että maailma monimuotoistuu. Syntyy uusia käyttäjäryhmiä uudenlaisine tarpeineen, uusia tapoja tehdä taidetta, kokonaan uusia taidemuotojakin. Diversiteetti kasvaa preferenssien, teknologioiden ja motiivien osalta niin käyttäjien kuin taiteilija-asiakkaiden keskeuudessa. Yhden koon ratkaisuja voi olla yhä haastellisempaa löytää. Nähdäkseni ainoa oikea tapa vastata tähän kehitykseen on ajatella tekijänoikeusjärjestöä monenkirjavana sateenvarjona, joka yhdistää mitä erilaisempia tekijöitä ja jonka suojissa voidaan löytää ratkaisuja mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Kaikki uudet taidemuodot ja visuaalisen taiteen tekijät täytyy toivottaa tervetulleiksi.
Kolmas aspekti liittyy kiinteästi kahteen edelliseen. Tekijänoikeusjärjestön toiminta on perusluonteeltaan kollektiivista. Uusliberalistisessa, yksilön erillisyyttä korostavassa maailmanjärjestyksessä tarvitaan vastapainona, niin uskon, myös yhteisiä toiminnan muotoja. Yhteiskunta- ja luonnontieteiden piirissä tiedetään, että ihminen on sosiaalinen eläin: yksilöä ei ole ilman yhteisöä ja erillinen minuus on vuorovaikutuksen lopputulos. Yksityinen ja kollektiivinen ovat ihmismielen toisiaan täydentävät puolet. Monet keskeiset arvomme ovat kehittyneet yksityistä aspektia korostamalla: sananvapaus, ajatuksenvapaus, elinkeinonvapaus ja muut universaalit ihmisoikeudet. Individualismi ei kuitenkaan ole ratkaisu jokaiseen kysymykseen. On tärkeää osata erottaa, milloin yhdessä tekeminen ja sopiminen on järkevämpää. Tekijänoikeudet ovat tästä kouluesimerkki. Tietyillä tekijänoikeuden osa-alueilla kollektiivinen sopiminen on suorastaan matemaattisesti välttämätöntä, jos halutaan välttää kaaos. Yhteistoiminnalle on tässä maailmassa paikkansa ja yksi sellainen on tekijänoikeusjärjestölle tukevasti paalutettu.
Ammattimaisuus, monimuotoisuus ja kollektiivisuus. Uskon, että nämä kolme aspektia huomioimalla ja omaan tehtävään kurinalaisesti keskittymällä rakennetaan Kuvaston loistava tulevaisuus.
Hyvät ystävät, kollegat ja juhlavieraat. Kiitos, että olette tulleet juhlistamaan kuvataiteilijoiden tekijänoikeuksien merkkipäivää, Kuvaston syntymäpäivää 30 vuotta sitten. Kaikkien kuvataiteilijoiden puolesta kiitän kaikkia teitä, jotka olette näiden vuosien aikana olleet luomassa Kuvastoa ja vaikuttamassa siihen, että päivänsankarimme voi tänään niin hyvin. Samalla haluan kutsua teidät kaikki ja myös tulevat kuvataiteilijat ja kumppanit luomaan yhdessä tulevaisuuden Kuvastoa.
Kiitokset teille kaikille ja lämpimästi tervetuloa!
Puheen esitti Kuvaston tiistaina 3.10. pidetyssä 30-vuotisjuhlassa Kuvaston hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rustanius.
