Arvoa taiteelle kuuluu Kuvaston slogan. Sana arvo on tänä päivänä ahkerassa käytössä mitä erilaisimmissa yhteyksissä ja merkityksissä. Sana voi viitata merkitykseen tai arvostukseen, tai se voi liittyä rahaan. Kansantaloustieteessä puhutaan lisäarvosta. Samaa kantaa ovat myös sanat arvokas ja arvostettu.
Nämä erilaiset merkitykset nousevat mieleen, kun pohtii kuvataiteen asemaa ja kuvataiteilijan ansaintaa Suomessa. Palkat ja palkkiot sekä tekijänoikeuskorvaukset muodostavat vain kolmanneksen kuvataiteilijan kokonaistuloista. Eikö kuvataidetta arvosteta tarpeeksi, kun sen tekijän ansainta laahaa niin muiden taiteilijoiden kuin yleisesti suomalaisten työtä tekevien perässä? Vai onko asia päinvastoin: koska kuvataiteilijoille niin harvoin maksetaan tehdystä työstä tai korvaukset ovat pieniä, niin tuota työtä ei kummemmin arvosteta?
Tekijänoikeusrintamalla on tehty töitä, jotta kuvataide näkyisi entistä paremmin ja että kuvataiteilija saisi tästä ansaitsemansa tekijänoikeuskorvauksen. Paraskaan työ ei kanna hedelmää, ellei siitä viestitä. Kuvaston viestintä tekee kuvataiteilijoiden tekijänoikeuksia tunnetuksi raikkaalla tavalla. Kuvaston ja Suomen museoliiton keväällä 2017 solmima sopimus mahdollistaa museoiden kokoelmissa olevien suomalaisten taiteilijoiden teosten näyttämisen internetissä. Vuonna 2014 tuli puolestaan voimaan ns. Kansallisgalleria-sopimus, jonka myötä Kansallisgalleria pystyi muodostamaan verkkoon suomalaisen taiteen maailmanlaajuisen virtuaaligallerian.
Miten nämä ponnistelut näkyvät kuvataiteilijoiden kukkarossa? Odotamme innolla uusia tilastoja kuvataiteilijan toimeentulosta.
Lämmin onnentoivotus kolmekymppiselle Kuvastolle ja menestystä tärkeässä työssänne kuvataiteilijoiden aseman parantamiseksi!
Kirsi Korhonen
toiminnanjohtaja, Suomen Taiteilijaseura
Taiteilijaseurojen aloitteesta vuonna 1987 perustettu Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Kuvaston jäsen, Suomen Taiteilijaseura, oli yksi yhdistyksen viidestä perustajajäsenestä.
