Porilainen kuvataiteilija Raija Kuisma ennätti olla Kuvaston hallituksessa mukana yli kymmenen vuotta Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton edustajana. Vuodenvaihteessa Kuisma jätti paikkansa seuraajalleen Anne Lehtelälle.
Olit Kuvaston hallituksessa Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton edustajana vuodesta 2004 lähtien. Miten tulit alun perin mukaan hallitukseen?
Olin vuonna 2004 Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton hallituksen jäsen ja Kuvaston asiakas. Kun minulta tiedusteltiin Kuvaston hallituksen jäsenyyttä, olin heti kiinnostunut asiasta, sillä kuvataiteilijoiden asioiden hoitaminen oli ja on edelleen tärkeä asia itselleni.
Sinulle kertyi hallitusvuosia yli kymmenen. Sinä aikana on Kuvastossa tapahtunut monenlaisia muutoksia. Millaisia ensimmäiset Kuvasto-vuotesi olivat?
Kuluneen kahdentoista vuoden aikana sekä Kuvastossa että hallitustyöskentelyssä on tapahtunut huima muutos ja kehitys. Alkuun hallituksen kokouksia oli melko harvaan ja asiat oli suurin piirtein työstetty, jolloin hallituksen jäsenelle jäi ikään kuin hyväksy tai hylkää -rooli. Nykyään taas työskentely vie paljon aikaa ja perehtymistä, mutta mielenkiinto ja sitoutuminen asioihin on todella tiivistä ja tarkkaa koko hallituksen osalta.
Mitä Kuvasto-vuosista on jäänyt mieleesi päällimmäisenä?
Olen kokenut Kuvasto-työskentelyn erittäin monimuotoiseksi ja haastavaksi. Haasteita on ollut koko ajan, mutta niiden luonne on muuttunut radikaalisti viime vuosien digitalisaation myötä. Kuvataiteilijoiden tekijänoikeuksista huolehtiminen on erittäin tärkeätä. Teosten käytön luvatonta valvontaa tulee edelleen lisätä koko valtakunnan alueella ja myös kansainvälisesti. Pitää ehdottomasti edelleen saada tietoa myös alueellisesti siitä, että Kuvaston asiakkuus on kuvataiteilijalle etu, joka kannattaa. Korvausten maksaminen on aukotonta, mikäli taiteilija itse on huolehtinut siitä, että hänen tietonsa ovat ajantasaisia Kuvaston jäsenrekisterissä. Lyhyetkin käynnit pääkaupunkiseudulla ovat vahvistaneet tietoisuutta siitä, että taiteilijoiden asiat ovat yhteneviä koko Suomessa.
Mikä on ollut mieluisinta ja mitä jäät mahdollisesti kaipaamaan?
Kuvasto-työskentelyssä mieluisinta on ollut viime vuosien hallitusten voimakas sitoutuminen ja yhteen hiileen puhaltaminen. Se ei tarkoita sitä, että asioista olisi aina vallinnut yksimielisyys, mutta aina on pystynyt sanomaan mielipiteensä ja asioita on tarkasteltu laajalti. Hallitustyöskentelyn myötä olen saanut tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin, joidenkin kanssa yhteydenpito jatkuukin ystävyystasolla.
Minkälaisia terveisiä haluaisit kertoa seuraajallesi?
Kannattaa tutustua perusteellisesti Kuvaston toimintaan ja tekijänoikeuksiin eikä hätääntyä asioiden monimutkaisuudesta. Kannattaa kuunnella tarkkaan kokeneempien hallituksen jäsenten mielipiteitä ja antaa itselleen aikaa perehtymiseen. Kannattaa käyttää käytännön järkeä ja avata suunsa, kun siihen tarvetta tulee. Pään sisällä voi olla hienoja ajatuksia, mutta mikäli ei niitä lausu julki, sinne ne jäävätkin. Kannattaa muistaa, että kuvataidetta tehdään Suomessa Hangosta Utsjoelle asti.
Edellytyksenä hallitustyöstä luopumiselleni oli se, että tilalleni tulee henkilö, jonka ajatusmaailmaa kunnioitan. Kun sellainen löytyi, on mukava hyvillä mielin kiittää ja kumartaa sekä antaa uusille ajatuksille tilaa.
Raija Kuisma, Kuvaston hallituksen jäsen 2004-2015
Porissa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija Raija Kuisma on MUU ry:n ja Ornamon jäsen. Kierrätysmateriaalin käyttäminen periaatteella ”turha luoda uutta, jos voi muokata olevaa”, on monien hänen teostensa lähtökohtana; teokset kritisoivat muovin turhaa käyttöä. Kuisman työskentelyyn kuuluvat myös valokuvapohjaiset installaatiot sekä ääni- ja videoteokset. www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi