Syyskuussa 70 vuotta täyttänyt kuvanveistäjä Erkki Kannosto istuu ateljeensa keittiönpöydän äärellä ja kertoo valmistelevansa puhetta Suomen Mitalitaiteen Killan 50-vuotisjuhlaan. Vaikka luottamustehtävät ovat jääneet, on kunniatehtäviä edelleen tarjolla. Kuvastossa Kannosto vietti yhteensä 18 vuotta, ensin hallituksen jäsenenä ja sen jälkeen kolme kolmivuotiskautta puheenjohtajana. Sinä aikana kuvanveistäjä ennätti nähdä, miten tiukkaakin edunvalvonta välillä oli.

”Villiä touhua. Taidekauppiaat jättivät iloisesti tilittämättä kaikki ammattitaiteilijoiden korvaukset. Ratsioita tehtiin ja poliisin avustuksella käytiin katsomassa tilit”, muistelee Kannosto.

Kannoston ideoimana Kuvasto lanseerasi 2000-luvun alussa kuvataiteilija Erik Enrothin nimellä kulkevan tunnustuspalkinnon. Tunnustuspalkintoa varten Kannosto teki muistomitalin, ja ensimmäinen palkinto myönnettiin kuvanveistäjä Eila Hiltuselle taiteilijoiden oikeuksien edistämisestä.

”Puheenjohtajana ehdotin, että meidän pitäisi keksiä tunnustuspalkinto tai huomionosoitus saadaksemme näkyvyyttä. En ajatellut, että siinä olisi ollut rahaakaan, mutta koska osasin tehdä mitaleja, niin ehdotin Erik Enroth -mitalia. Sain vapaat kädet mitalin suhteen ja ehdotus hyväksyttiin. Se on riittävästi nuoren Erikin näköinen”, kertoo kuvanveistäjä vaatimattomasti.

Miksi juuri Erik Enroth?

Vuonna 1975 kuollut kuvataiteilija Erik Enroth jätti jälkeensä monilla tavoin tärkeän perinnön. Enrothin Sara Hildenin säätiön kanssa käymä oikeudenkäynti taiteilijan tekijänoikeuksista johti siihen, että lakiin kirjattiin kuvataiteilijan luoksepääsyoikeus. Ilman oikeudenkäyntiä myös kuvataiteen oma tekijänoikeusyhdistys olisi saattanut jäädä perustamatta. Kuvataiteilijoiden 70-luvulla aloittama rahankeräys Enrothin tukemiseksi toimi myöhemmin Kuvaston toiminnan alkupääomana.

Taiteilijat olivat kovin ylpeitä Enrothin työtaistelusta. Tamperelaiselle Kannostolle Enrothin teokset olivat tulleet tutuiksi jo nuorena poikana. Myöhemmin Lallukassa asuessaan hän tutustui myös taiteilijaan.

”Erik värjäsi hennalla tukkaa ja viikset punaiseksi. Oli se ehkä vähän harvinaista ja näyttävän näköistä. Joskus kävin Erikillä juomassa camparia.”

Kissa vartioi teoksia kynsin hampain

Erilaiset materiaalit ovat aina olleet Erkki Kannostolle kiinnostuksen kohde ja haaste. Kuvanveistäjälle on ollut tärkeää löytää uusia kuvanveistotapoja sekä tapoja ilmaista itseään. Mitalitaide tuli Kannostolle tutuksi 70-luvulla, jolloin hän työskenteli apulaisena muille kuvanveistäjille. Julkisten töiden tilauksia oli silloin huomattavasti enemmän ja hyvälle patinoijalle oli tarvetta.

”Teosten ilme ja plastinen muoto vaihtelevat koon mukaan. Mitali on pieni objekti, minkä vuoksi on haasteellista tehdä yksi yhteen näin pientä teosta”, sanoo Kannosto.

Perinteistä mitalitaidetta edustavan muistomitalin toisella puolen on henkilöobjekti ja toisella puolen henkilöä kuvaava allegoria. Myös kirjaimet ovat olennainen sommittelun osa. Kannosto kertoo tekevänsä mielellään hyvin läheltä katsottuja kuvia. Muistomitalissa Enrothin kasvot ovat päälaelta rajatut, jolloin ilme on saatu tarpeeksi intensiiviseksi. Mitalin toisella puolen alastonmaalaukset ja etualan kissa synnyttävät voimakkaan tilailluusion.

Kannoston mukaan erään illanvieton jälkeen Enroth leikitti Lallukan ateljeessaan kollikissaa. Kissa juoksi kyykyssä olevan taiteilijan selän ja pään yli niin, että hypätessä kissan takajalka raapaisi Enrothin toista silmää.

”Erik ei halunnut lähteä lääkäriin, mutta sain suostuteltua hänet. Soitin silmälääkärille ja lääkäri vastasi, että lähetä se mies nopeasti tänne. Muuten silmä tulehtuu ja toinenkin silmä voi tulehtua. Että maalaamiset loppuu kyllä muuten siihen.”

Silmälääkärin kanssa keskusteltuaan Kannosto soitti taksin, istutti Enrothin autoon ja silmä pelastui. Näin syntyi tarina siitä, miten kissa vartioi Erikin tauluja vaikka kynsin hampain.

Oikeuksien tunnistaminen ja tunnustaminen

Ensimmäisen tunnustuspalkinnon yhteydessä Kuvasto järjesti juhlat Helsingin Talvipuutarhassa, jossa orkesterikin soitti.

”Se oli hurjan hieno ympäristö. Siellä oli sampanjaa ja punaviiniä kaikille taiteilijoille runsaasti. Kaikki saivat juoda posket täyteen ja täytekakkua. Palkintoa jaettiin vuosittain ja aina järjestettiin tilaisuus, annettiin rahapalkinto ja diplomi. Ainutlaatuisia hetkiä ”, muistelee Kannosto.

Tekijänoikeuksien valvonta on Erkki Kannoston osalta jo takanapäin, mutta tekijänoikeudet ovat edelleen läsnä eikä niihin liittyvä osaaminen ole kadonnut. Vuosia Taideteollisessa korkeakoulussa ja Pekka Halosen akatemiassa opettanut kuvanveistäjä teroittaa tottuneesti, miten omat oikeutensa pitää ensin tiedostaa. Sitä kautta omia oikeuksiaan voi myös puolustaa monenlaisten rosvojen vaaniessa ympärillä.

”Ehkä yksi hyvä lause oli alikulkutunnelissa Linnanmäelle mentäessä: Kuinka monta paskiaista sinun unelmista elääkään? Se herätti pitkään ajatuksiani.”

Kuvanveistäjän oma taiteilijoiden eteen tekemä työ ja pitkä ura eivät ole jääneet huomiotta. Eniten taiteilijan mieltä on lämmittänyt kuitenkin tasavallan presidentin kutsu Suomen leijonan ritarikuntaan.

Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 

Syntynyt 1945, asuu ja työskentelee Helsingissä. Kuvaston hallituksen jäsen 1990-1998, puheenjohtaja 1999-2008. Tunnustukset: Suomen leijonan ritarikunnan ritarimerkki, 2015. erkkikannosto.com

Vuonna 2015 Erik Enroth -muistomitali myönnettiin varatuomari Tove-Maj Kyrklundille.