Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelumuistio- tekijänoikeuspolitiikka 2012 (18.6.2012)
Visuaalisen alan tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ry kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa:
Yleistä
Opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelumuistio tekijänoikeuspolitiikasta on kaivattu avaus. On perusteltua että toimivaltainen ministeriö saa tältä osin alan erityispiirteet huomioon ottavan julkilausutun politiikan. Nyt julkaistussa muistiossa käsitellään tätä asiakokonaisuutta mielestämme laajasti ja rakentavalla tavalla.
Tekijänoikeuslainsäädäntö operoi käsitteillä, joilla on suuri käytännöllinen merkitys. Käsitteet määrittävät osaltaan muun muassa tekijänoikeuden haltijan taloudellisten oikeuksien sisällön. Tämä on toisaalta tehnyt tekijänoikeuslain vaikeasti ymmärrettäväksi, samanaikaisesti kun lain on ollut osaltaan tarkoitus muodostaa perusta käytännön sopimustoiminnalle.
Yleisenä lähtökohtana tulee Kuvaston näkemyksen mukaan olla se, että tekijänoikeuslaki on niin selkeä ja ymmärrettävä kuin mahdollista. Toimintaympäristö johon tekijänoikeuslainsäädäntö liittyy, koskettaa kuitenkin eri toimijoita ja yhteiskuntaa hyvin laajasti. Säänneltävänä olevan asiakokonaisuuden moniulotteisuus heijastuu lainsäädäntöön, ja siksi tietty yleisyystaso ja käsitteellisyys on tarpeen säilyttää tekijänoikeuslainsäädännössä myös jatkossa.
On tärkeää, että tekijänoikeuksien kanssa toimivilla on riittävä tekijänoikeuslain tuntemus. Lain selkeyttäminen ei luonnollisesti yksistään ole riittävä keino. Tämän ohella tulee edelleen panostaa, Suomen hallitusohjelman mukaisesti, alan koulutukseen, tutkimukseen ja neuvontaan. Tekijänoikeuslain tuntemus tehostaa merkittävästi sopimustoimintaa, ja edesauttaa näin luovan työn tulosten leviämistä.
Tekijänoikeuspolitiikan linjauksista koskien visuaalista alaa
Tekijänoikeus liittyy vahvasti elinvoimaiseen kulttuuriin. Tämä tekijänoikeuden ja kulttuurin yhteys on syytä todeta myös muistion sivun 5 tekijänoikeuden tavoitetilaa 2020 koskevissa kirjauksissa. Tekijänoikeuspolitiikan pysyvänä lähtökohtana tulee olla se, että luovalla työllä voi Suomessa myös visuaalisella alalla elää.
Kuvataiteen kohdalla elinkeinoa rajoittavat tällä hetkellä tekijänoikeuslain kuvataidetta koskevat laajat rajoitussäännökset sekä niiden tulkinta tekijänoikeusneuvostossa. Myös selkeästi liiketoiminnallista lähtökohdista tapahtuvat kuvankäytöt on tulkittu tietyin osin kuuluvaksi rajoitussäännöksen piiriin. Tämä ei ole rajoitussäännösten tarkoitus, eikä tämän tule myöskään olla lain tulkinnan seuraus. Rajoitussäännösten rajoittavan tulkinnan lähtökohta tulee jo valtioita sitovista kansainvälisten sopimusten kolmivaihetestiä koskevista artikloista. Rajoitussäännöksiä ei kuvataiteen osalta tule laajentaa. Pidemmän jänteen tavoitteena tulee olla, että rajoitussäännökset eivät haittaa kuvataiteilijan elinkeinoa.
Muistion sivulla 22 todetaan, että ns. aidattuja puutarhoja koskeva ehdotus, jonka mukaan sovittaisiin joitakin vapaita teosten käytön alueita, on syytä edelleen pitää esillä ja keskustelussa. Kuvaston näkemyksen mukaan aidattujen puutarhojen ehdotuksen mukainen sopimus voi tietyiltä osin olla keino lisätä kuvataiteen käyttömahdollisuuksia yleistä etua hyödyttävällä tavalla. Samanaikaisesti haluamme korostaa, että kuvataiteen tekijän yksinoikeus tulee säilyttää tekijänoikeuslainsäädännön selkeänä pääsääntönä.
Näkökohtia koskien tekijänoikeuksista sopimista
Tekijän neuvotteluasemaa on vahvistettava. Tämä tavoite on asetettu jo hallitusohjelmassa: tekijänoikeuslailla on nykyistä tarkemmin säädettävä tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.
Tämä lähtökohta sisältää seuraavat muutosesitykset:
1. Sopimuskäytäntöjen selkeyttämiseksi ja oikeusturvan varmistamiseksi lakiin on kirjattava luovutuksensaajan velvollisuus osoittaa luovutuksen laajuus kirjallisella sopimuksella.
2. Lakiin on kirjattava luovutuksensaajan velvollisuus käyttää sopimuksella saamiaan oikeuksia kohtuullisessa ajassa.
3. Tekijänoikeuslain 3 lukuun on otettava säädökset tekijälle maksettavasta kohtuullisesta korvauksesta. Tekijänoikeuslakiin nyt sisältyvä viittaus oikeustoimilakiin ei ole riittävästi pystynyt takaamaan kohtuullisia sopimuksia. Käytännössä viittaus on ollut vaikutukseton.
4. Tekijälle on taattava kohtuullinen korvaus. Lakiin on kirjattava osapuolten velvollisuus sopia tekijälle maksettavasta kohtuullisesta korvauksesta, kun tekijänoikeuksia luovutetaan sopimuksella. Sääntelyssä on otettava huomioon alan työehtosopimustoiminta ja muut kollektiivisopimukset: korvaus on kohtuullinen, jos se perustuu alan työehtosopimukseen.
5. Tekijänoikeuslaissa on säädettävä järjestelmästä, jossa alalle luodaan tekijänoikeuksien luovutuksen laajuuteen suhteutettu kohtuullinen korvaustaso. Sääntelyllä on parannettava nimenomaan tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa, ja turvata heille kohtuullinen toimeentulo työnsä tulosten hyödyntämisestä.
Muita huomioon otettavia asioita
1. Tekijänoikeuslain 28 § on säilytettävä. Säännös selkeyttää osapuolten oikeuksia ja kannustaa tekemään tarkempia sopimuksia. Teoksen muuttaminen rajoittaa tekijän yksinoikeuksia, joten siitä on sovittava selkeästi ja erikseen. Edelleen luovuttamisesta on aina sovittava selkeästi ja erikseen. Tekijän on tiedettävä, kuka hänen sopimuskumppaninsa on ja miten teosta hyödynnetään.
2. Tekijänoikeuslain ei tule sisältää tekijän vahingoksi toimivia luovutusolettamasäännöksiä (esim. elokuvaamisoikeutta koskeva lain 39 §).
3. Suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen asema on turvattava. Ne ovat hyvä esimerkki toimivasta kollektiivisesta sopimisesta. Tekijänoikeusjärjestöjen toiminta takaa korvauksen tekijöille, ja ne palvelevat oikeuksia hyödyntäviä tahoja.
4. Sopimuslisenssijärjestelmä on osoittautunut monin tavoin, esimerkiksi kuvataiteen jälleenmyyntikorvauksen osalta, tekijänoikeuksista sopimisen hyödylliseksi tukirakenteeksi. Sopimuslisenssijärjestelmää on syytä edelleen kehittää, ja harkita muun muassa yleisen sopimuslisenssisäännöksen säätämistä – muiden Pohjoismaiden tapaan.
Kuvasto ry on Lyhty yhteistyöprojektin jäsen. Viittaamme myös Lyhdyn lausuntoon.
Helsingissä, elokuun 31. päivänä 2012
Tommi Nilsson, toiminnanjohtaja
Kuvaston yhdistysjäseniä ovat Suomen Taiteilijaseura, Taidemaalariliitto, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Taidegraafikot, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto, Valokuvataiteilijoiden Liitto, MUU ry ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo. Jäseneksi voi liittyä myös Kuvaston taiteilija-asiakas.