Usein kysytyt kysymykset

Kuva: Fanni Perälä

Olen lifestyle-blogin kirjoittaja ja harrastan museoissa käyntiä. Jos kuvaan museossa itseäni ja taustalla näkyy taideteos, saanko julkaista kuvan blogissani?

Voit julkaista kuvan blogissasi, jos taustalla olevan teoksen tekijänoikeudellinen suoja-aika (70 vuotta taiteilijan kuolinvuoden päättymisestä) on umpeutunut.

Jos suoja-aika on vielä voimassa, jää kuvan julkaisemisen oikeus riippumaan siitä, soveltuuko tilanteeseen jokin kuvataiteen teoksia koskeva tekijänoikeuslain rajoitussäännös. Sinun tapauksessasi kyseeseen voi tulla ns. teoksen toisarvoista käyttöä koskeva rajoitus. Rajoitussäännöksen soveltuminen katsotaan kuitenkin tapauskohtaisesti, joten yleistä sääntöä ei voi etukäteen määrittää.

Yleisesti ottaen rajoitus ei todennäköisesti sovellu ja teoksen käyttöön tarvitaan lupa, jos teos valitaan kuvaan erikseen ja sen voi kuvasta selvästi tunnistaa. Jos taas teos jää selkeästi ja toisarvoisesti – esimerkiksi muiden teosten ja museokävijöiden kanssa taustalle – on rajoitussäännöksen soveltuminen todennäköisempää.

Kuvaamisen osalta on hyvä aina huomioida myös museoiden mahdolliset, teoksia koskevat kuvauskiellot.

Jos taiteilijan kuolinvuoden päättymisestä on jo kulunut 70 vuotta, saako kuvaa käyttää vapaasti?

Kuvataiteilijan suoja-aika sekä moraalisten että taloudellisten oikeuksien osalta on ohi, kun tekijänoikeudellinen suoja-aika on päättynyt. Sen sijaan taideteoksen valokuvanneella valokuvaajalla on itsenäinen valokuvaajan oikeus, joka on tekijänoikeuslain 49 a §:n mukainen lähioikeus.

Kuvataiteilijan oikeudenhaltijat eivät enää voi vedota taloudellisiin tai moraalisiin oikeuksiin suoja-ajan päätyttyä. Sen sijaan opetus- kulttuuriministeriön alainen Tekijänoikeusneuvosto voi kieltää julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavan käytön. Loukkaavana käyttönä ei pidetty Akseli Gallen-Kallelan teosten toisintamista posliinilautasissa.

Vilho Lampi: Omakuva (1933). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Janne Tuominen
Vilho Lampi: Omakuva (1933). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Janne Tuominen

Voiko rakennusta käyttää olutmainoksessa ilman arkkitehdin lupaa?

Käyttöä mainonnassa voidaan pitää kuvataiteilijan moraalista oikeutta ns. respektioikeutta loukkaavana käyttönä. Näin on todettu mm. korkeimman oikeuden ratkaisussa, joka koski Eila Hiltusen teoksen käyttöä Mercedes Benz -automainoksessa: www.finlex.fi

Vaikka rakennuksen saa vapaasti kuvata, koskee tämä rajoitussäännös taloudellisia oikeuksia. Moraalisten oikeuksien vuoksi arkkitehdin lupa käyttöön on kuitenkin saatava.

Saako teoksen päälle laittaa tekstejä? Entä rajaaminen?

Tekijänoikeuslain 3 §:n mukaan teoksia ei saa toisintaa tekijän taiteellista ominaislaatua loukkaavalla tavalla. Tekstin sijoittaminen kuvan päälle ja kuvan rajaaminen voivat loukata kuvataiteilijan moraalisia oikeuksia. Tämän vuoksi tällaiseen käyttöön on saatava kuvataiteilijan lupa.

Voinko pyytää taiteilijaa valmistamaan minulle ihailemani taiteilijan esim. Pablo Picasson maalauksen kopion?

Tekijänoikeus on yksinoikeus. Ainoastaan Pablo Picasson perikunta voi antaa luvan kappaleen valmistamiseen. Suomessa Pablo Picasson perikunnan tekijänoikeuksia valvoo Kuvasto.

Yksityiseen käyttöön voi valmistaa muutamia kappaleita. Tällaiset kappaleet tulee valmistaa itse, teoksen kopioimista taiteellisin menetelmin ei voi antaa toisen tehtäväksi edes yksityistä käyttöä varten.

Taideopiskelija tai taiteilija voi valmistaa Picasson maalauksen kopion omaa yksityistä käyttöä varten. Näin valmistettua kappaletta ei saa luovuttaa muuhun käyttöön. Jäljennös on tekijänoikeuslain erityisen määräyksen mukaan merkittävä siten, että sitä ei voi sekoittaa alkuperäiseen. Lisäksi tekijän signeerauksen merkitseminen voi tapahtua vain oikeudenhaltijan luvalla. Yksityiseen käyttöön valmistetun teoksen saa antaa lahjaksi lähimmässä ystävä- tai perhepiirissä.

Saanko laittaa valokuvateoksia tai maalausten ja veistosten kuvia omalle kotisivulleni, jossa kerron oman elämäni tapahtumista?

Et saa laittaa kuvia verkkoon ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa. Verkkojulkaiseminen ei  ole koskaan yksityistä käyttöä. Se että valokuvaaja tai muu kuvan oikeudenhaltija on antanut luvan toisintaa kuvan jollakin kotisivulla jossakin yhteydessä, ei rajoita valokuvaajan oikeutta muun käytön osalta.

Saanko painattaa kuvataiteilija Marc Chagallin kivan kuvan hääkutsuuni? Häämme ovat sadalle lähimmälle ystävällemme ja sukulaisellemme.

Yksityinen käyttö tarkoittaa käyttöä lähimmässä perhe- ja ystäväpiirissä. Lisäksi yksityinen käyttö on rajoitettu muutamaan kappaleeseen. Muutama kappale on korkeintaan viisi kappaletta. Tätä laajempi käyttö edellyttää oikeudenhaltijan luvan. Suomessa Marc Chagallin oikeudenhaltijoita edustaa Kuvasto.

Jos taiteilija myy keräilijälle sekä teoskappaleen, että ”kaikki oikeudet” (mikä on harvinaista muttei varmaan täysin mahdotonta), kenelle siinä tapauksessa tilitetään näyttelykorvaukset? Eli perustuuko näyttelykorvaus luovutettavissa olevaan tekijänoikeuteen, vai perustuuko se ”isyyteen”, joka ei ole luovutettavissa ollenkaan?

Oikeus päättää teoksen näytteille asettamisesta raukeaa tekijänoikeuslain 20 §:n mukaisesti ja levitysoikeus raukeaa 19 §:n mukaisesti kun teoskappale on myyty. Eli näyttelykorvausta ei saa mistään myydystä teoksesta.

Jos teos on myyty kaikin oikeuksin ei muitakaan tekijänoikeuskorvauksia kuten toisintamis- ja TV korvausta saa, vaan ne menevät oikeudenhaltijalle joka tässä on keräilijä. Poikkeuksellisesti oikeus jälleenmyyntikorvaukseen on luovuttamaton eli sitä taiteilija ei voi luovuttaa millään sopimuksella 25 i §:n 5 momentin mukaisesti. Jälleenmyyntikorvaus maksetaan taiteilijalle.

Isyysoikeus ja respektioikeus eivät siirry ”kaikki oikeudet” sopimuksella. Isyysoikeudesta ja respektioikeudesta voidaan sopia vain laadultaan ja laajuudeltaan määritellyssä käytössä. Isyysoikeudesta ja respektioikeuksista on sopimisen määrämuotoa koskeva määräys tekijänoikeuslain 3 §:n 3 momentissa. Isyysoikeudesta ei voi kokonaisuudessaan luopua, ainoastaan voidaan sopia että tietyssä käytössä taiteilijan nimeä ei mainita.