Kuvastossa on tehty aina työtä tekijänoikeuksien puolesta intohimoisesti ja osaavasti

Kuvanveistäjä Marjukka Korhonen. Kuva: Nina Tuittu

Taidemaalari Nella Keskisarja

Taidegraafikko Irma Tonteri

<
>

Kuvanveistäjä Marjukka Korhonen, taidemaalari Nella Keskisarja ja taidegraafikko Irma Tonteri päättivät pitkät luottamustehtäväkautensa Kuvaston hallituksessa vuoden 2018 lopussa.

Tonteri aloitti hallituksen jäsenenä jo vuonna 2007, Korhonen kolme vuotta sen jälkeen vuonna 2010 ja Keskisarja valittiin toimeensa vuonna 2013. Taiteilijoiden hallitusvuosien aikana sekä järjestö että yhteiskunta ympärillä ovat muuttuneet. Kuvaston haastattelussa taiteilijat kertovat, millä tavoin he katselevat kulunutta aikaa Kuvastossa, ja lähettävät lopuksi terveisensä kuvataiteilijoille sekä hallituksen uusille jäsenille.

Irma, sinä ehdit viettää Kuvaston hallituksessa jopa 12 vuotta. Miten tulit alun perin mukaan Kuvaston hallitukseen?

Irma: En enää muista ihan tarkkaan valintaani, mutta olin ollut Suomen Taidegraafikoiden johtokunnassa ja ajatuksenani oli hiukan ”keventää” vauhdikkaiden ja työteliäiden luottamustoimivuosien jälkeen. Kun Kuvastoon haettiin sopivaa edustajaa, ilmeisesti ilmoittauduin – tai ainakaan en vastustanut. Kiinnostustakin oli, vähän tuntumaa varmaan myös. Lähtökohtaisesti olen ollut ja edelleen olen sitoutunut edistämään kuvataiteilijoiden asioita mahdollisuuksieni mukaan.

Marjukka ja Nella, ennätitte myös edustaa liittojanne pitkään. Millaiset olivat teidän taipaleenne Kuvastoon?

Marjukka: Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja tiedusteli kymmenen vuotta sitten, olisinko käytettävissä. Ilahduin kysymyksestä ja kerroin osallistuvani mielelläni Kuvaston hallitustyöskentelyyn. Olin ollut myös 90-luvun lopulla yhden kauden Kuvaston hallituksessa. Tästä oli jäänyt hyvin positiivinen kokemus, joten STS:n tiedusteluun oli helppo vastata. Olin myös aiemman kokemuksen perusteella tietoinen siitä, mitä Kuvaston hallitustyöskentelyyn osallistuminen vaatii.

Nella: Olin ensin 4–5 vuotta maalarien edustajana Kuvaston vuosikokouksissa ja sitten hallituksessa viisi vuotta. Minulla oli aikoinaan tekijänoikeusongelmia Lehtikuvan (Helsingin Sanomien) sekä Helsingin kaupungin kanssa ja näissä sain apua Kuvastolta.  Tuli oivallus elämyksenä – hei, en olekaan tässä yksin! Toki Kuvaston asiakkaaksi olin liittynyt jo aikaisemmin.

Vuosikymmenen aikana on tapahtunut muutoksia niin Kuvaston toimintaympäristössä kuin henkilöstössä. Mitä näistä Kuvasto-vuosista on jäänyt teillä päällimmäisenä mieleen?

Irma: 12 vuoteen mahtuu todella paljon. Olen ollut hallituksessa neljän toiminnanjohtajan aikana. Se Kuvasto, johon tulin, oli aivan erilainen järjestö kuin se, mistä jäin nyt pois. Kaudellani on tehty monia merkittäviä sopimuksia, joista tietysti erityisesti pitää mainita Kansallisgalleria-sopimus.

Marjukka: Kuvasto-vuosista on jäänyt mieleeni monia isoja ja pieniä tapahtumia. Yksi tärkeimmistä ovat olleet toiminnanjohtajien ja henkilöstön onnistuneet rekrytoinnit. Innostunut ja osaava henkilökunta on toiminnan perusta. Itseäni ilahduttaa aina erityisesti, kun saadaan läpi uusia sopimuskonteksteja ja tätä kautta edistettyä taiteilijoiden asemaa yhteiskunnassa. Tätä voisi kutsua toiselta nimeltään myös työksi taiteeseen liittyvän ammattiköyhyyden minimoimiseksi.

Yksi erittäin merkittävä on ollut Kansallisgalleria-sopimus ja sen jatkona Museoliiton Taidekokoelmat verkkoon –sopimus. Näiden sopimusten avulla museot voivat kehittää kokoelmateosten esittelyä verkossa ja taiteilijat ovat oikeutettuja asianmukaiseen korvaukseen.

Irma: Haluaisin mainita sopimusten lisäksi myös sen, että jollain tavalla olen aistinut ja olemme siitä myös keskustelleet, että asenteet niin taiteilijakunnassa kuin esim. museoidenkin puolella ovat muuttuneet mielestäni hyvällä tavalla avoimemmiksi sekä tekijänoikeus- että muitakin korvauksia kohtaan. Tietynlainen vastakkainasettelu on nykyään harvinaista.

Marjukka: Toisaalta sopimusten myötä Kuvaston hallitustyöskentelyyn on tullut uusia haasteita sopimuksiin liittyvän korvausten hallinnoimisen vuoksi. Taloudellinen vastuu on kasvanut huomattavasti, mutta se on mahdollistanut myös taiteen kentän hankkeiden rahoittamisen, kuten taiteilijoiden senioritalon Ars Longan rakennuttamisen rahoittamisen.

Nella: Senioritalon rakentaminen yhdessä Suomen Kirjailijaliiton, Ornamon senioritaloyhdistyksen ja Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön kanssa on hyvä esimerkki siitä, miten Kuvasto voi sijoittaa varojaan kohteisiin, joista on kaikille hyötyä.

Irma: Kaikki informaatio ja Kuvaston valistustyö on ollut myös vaikuttavaa. Koulutus on varmasti uponnut otolliseen maaperään.  Ihmiset huomaavat, että maailmassa tarvitaan tekijänoikeusasioiden kanssa sääntöjä ja tukea.

Mainitsittekin jo hallitustyöskentelyn ja mm. kasvaneen taloudellisen vastuun. Millaiseksi koitte työskentelyn Kuvaston hallituksessa?

Nella: Työskentely on pitkäjännitteistä – lainvalmistelut eivät kulje syys-kevät-vuosikokoustahtiin, vaan monesti kestää vuosia ennen kuin juna taas lähtee liikkeelle, välillä pysähtyen sivuraiteelle. Olen kiitollinen maalarien puheenjohtajille Marja-Liisa Jokitalolle ja Maaria Märkälälle, että olemme Kuvaston asioita yhdessä voineet pohtia. Tullessani Kuvastoon myös edesmennyt, kunnioittamani maalarien toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen oli suureksi avuksi. Ilman häntä en näin vaativaan tehtävään olisi uskaltanut ryhtyä.

Irma: Hallitustyö on ollut erittäin, erittäin hyvää; välillä tiukkaa, aina opettavaista – siis asiaosaamista kertyy työskentelystä tässä hallituksessa. Kiinnostavaa on se, kuinka monipuolista osaamista monilla taiteilijakollegoilla yleensäkin on oman ammattinsa lisäksi.

Marjukka: Hallitustyöskentely on vaativaa ja pitkäjänteistä. Taustamateriaalia on paljon ja tekijänoikeudelliset kysymykset ovat haastavia hahmottaa ja juridisestikin hyvin monisyisiä.

Positiivista ja haastavaa on ollut päätösten taustoittamiseksi hallituksessa käydyt keskustelut ja näkökulmien puntaroinnit. Kuvasto-vuosien aikana uutena jäsenliittona Kuvastoon on liittynyt Sarjakuvantekijät. Mahdollisimman laaja kuva-alan edustuksellisuus onkin mielestäni oikein hyvä. Eri taustaorganisaatioita edustavien taiteilijoiden keskinäinen kommunikointi on ollut hyvin rakentavaa. Erilaiset näkökulmat ovat tarpeen päätöksiä tehdessä.

Irma:Kuvaston hallituksessa on hyötyä mm. talouselämätietoisuudesta ja sijoittamistoiminnasta strategiatyön, budjettiseurannan ynnä muun normaaliin hallitustoimintaan liittyvien asioiden lisäksi.

Vuosien aikana hallituksen jäsenet ovat ehtineet vaihtua; useimmat vaiheet muistuvat juuri siitä, keiden kanssa asioita milloinkin hallituksessa käsittelimme. Olemme tulleet hyvin erilaisista taustoista ja järjestöistä. Se tuo monipuolisuutta asioiden käsittelyyn, erilaisia näkemyksiä, kuten Marjukka totesi.

Nella: Minusta Kuvaston hallitus pitäisi tulevaisuudessakin olla taiteilijaenemmistöinen. Niin että taiteilijoiden työ on siellä konkreettisesti läsnä – eikä jossain kaukana taustalla.  Hallituksen kokouksissa joskus nauratti huomatessani, että Irmalla oli painoväriä sormissa – kun hänellä oli se iso, todella arvokas ja arvostettu näyttely, joka kiersi ympäri Suomea – ja Marjukalla oli jotain valkoista tukassa; kipsiähän se oli selvästi, kun mietin asiaa. Omat silmälasini ovat usein likaiset ja hihassanikin on ollut väriä, joka on tahrinut papereita.

Lopuksi vielä kysymys, millaisia terveisiä haluaisitte kertoa seuraajillenne tai kuvataiteilijoille yleisesti?

Nella: Olen äärettömän onnellinen, että olen voinut olla mukana maalarien edustajana Kuvaston hallituksessa aikana, jolloin tekijänoikeudet ja niiden ymmärtäminen itsestäänselvyytenä ovat vakiintuneet taiteilijoiden ja teosten käyttäjien arkitodellisuuteen. Vielä muutama vuosi sitten oli aika tyypillistä, että taiteilijan solmiessa näyttelysopimuksen siihen alareunaan oli pienellä printattu, että tästä ei tule näyttelykorvauksia.

Marjukka: Seuraajalleni Marja-Liisa Jokitalolle lähetän lämpimät terveiset sekä intoa ja energiaa työskentelyyn. Kuvataiteilijoita yleisesti haastan selvittämään taiteeseen liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä. On ammatin perusasioita olla tietoinen oikeuksistaan. Kuvastoon kannattaa liittyä. Silloin tekijänoikeuksista sopimisen voi hoitaa ns. kolmas osapuoli, jolloin omia ajatuksiaan voi keskittää teosten luomiseen.

Nella: Mielestäni on hyvä, jos hallituspaikoissa olevien taiteilijoiden on mahdollisuus ajatella pestiä monivuotisena – usean kauden kestävänä. Paras tilanne on sellainen, että hallituksen jäsen itse tiedostaa, koska haluaa siirtyä pois ja hänen yhdistyksensä on ehtinyt miettiä seuraajia etukäteen. Tietysti liittojen jäsenkokoukset päättävät tästä.

Irma: Olemme jonkun verran jutelleet seuraajani Johanna Pihlajamaan kanssa tästä työstä. Hän on varmasti pätevin mahdollinen jatkamaan STG:n edustajana Kuvaston hallituksessa. Hänelle kerroin sekä Kuvaston henkilökunnan osaamisesta että puheenjohtajan erityisestä paneutumisesta ja osaamisesta Kuvaston asioissa.

Kuvastossa on tehty aina työtä intohimoisesti ja osaavasti, tekijänoikeuksien puolesta. Jään seuraamaan vielä keskeneräisten asioiden etenemistä luottavaisin mielin.

Lämpimät kiitokset Marjukka, Irma ja Nella haastattelusta sekä sitoutuneesta työskentelystä Kuvaston hallituksessa!

Kuvaston jokaisella jäsenjärjestöllä on edustajansa Kuvaston hallituksessa. Hallituksen jäsenten kausi kestää kolme vuotta.