Aineettomat oikeudet ovat digiajan kultaa

Elina Brotherus ja tilaisuuden juontanut Anna Perho. Kuva: Olli-Pekka Orpo

Visuaaliset alat tuottavat aineetonta arvoa, jonka merkitys yhteiskunnalle ja taloudelle kasvaa koko ajan. Kuvasto, Grafia sekä Ornamo järjestivät tiistaina 25.9. Kansallismuseossa Luovan talouden Pecha Kucha -tilaisuuden, jossa järjestöt loivat katsauksen visuaalisiin aloihin, kuinka ne edistävät luovaa taloutta Suomessa.

”Aineettomat oikeudet ovat luovan työn peruskallio”

Elämme digitalisoituvassa yhteiskunnassa, joka on yhä visuaalisempi ja voimakkaasti kuvallistunut. Taiteilijat ovat visuaalisten sisältöjen ja kuvien tuottamisessa keskiössä. Heidän työnsä tuloksena syntyviä teoksia hyödynnetään monella alalla, muun muassa liiketoiminnassa ja julkisella sektorilla. Niihin perustuvat myös  monenlaisten kulttuuripalvelujen sisällöt.

Kuvasto muistutti tilaisuudessa päättäjiä siitä, että taiteilija tarvitsee luovan työnsä tueksi vahvan tekijänoikeuden. Käytännössä se tarkoittaa taiteilijoille esimerkiksi tasapainoisempaa neuvotteluasemaa tilanteissa, jotka koskevat taiteilijoiden teosten käyttöä.

Kun taiteilijoiden teoksia käytetään ilman, että niistä sovitaan tai maksetaan korvauksia, syö se taiteilijoiden mahdollisuuksia ansaita työllään. Luovan työn peruskalliota rapauttavat myös tulkinnanvaraiset rajoitussäännökset, jotka kaventavat kuvataiteilijoiden oikeuksia.

”Näyttelykorvauksella suuri merkitys taiteilijan työlle”

Valokuvasarjojensa tekoprosessia tilaisuudessa avannut valokuvataiteilija Elina Brotherus kertoi, että tekijänoikeuskorvauksia maksetaan nykyään huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Brotheruksen mukaan erityisesti tekijänoikeudellisella näyttelykorvauksella on hänen työlleen ja toimeentulolleen suuri merkitys. Sitä miten aineeton arvo saataisiin tulovirraksi, hänen mukaansa vielä odotellaan.  

Brotheruksen jälkeen tilaisuudessa puhunut kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) totesi luovan alan edistämisen haastavaksi, sillä luova talous koskettaa niin monta ministeriötä. Yhteisiä rajapintoja eri ministeriöiden välille muodostuu muun muassa verotuksen, työoikeuden tai epätyypillisten työsuhteiden kautta. Työvoimasta luovan talouden osuus on Suomessa jo 7,6 %. Luovan talouden arvo, erityisesti sen henkinen ja hyvinvoinnillinen merkitys, tunnistetaankin eduskunnassa. Jotta Suomi voisi seurata luovassa taloudessa Ruotsin ja Iso-Britannian esimerkkiä*, tulisi yhteistyön ministeriöiden välillä olla tiiviimpää.

Luovan talouden Pecha Kucha -tilaisuudessa työskentelyään avasivat Brotheruksen lisäksi kuvittaja Sanna Mander ja sisustusarkkitehti Vertti Kivi. Lisäksi kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) ja Anna Kontula (vas) pitivät lyhyet puheenvuorot. Ohjelman päätteeksi Kuvasto, Grafia ja Ornamo esittivät ratkaisunsa visuaalisten alojen tilanteen parantamiseksi. >> Luovan talouden manifesti

Päättäjille suunnatun tilaisuuden juonsi toimittaja Anna Perho, ja sen yhteistyökumppaneita olivat Helsinki Design Week ja Suomen Kansallismuseo.

* Export Finlandin mukaan (2016) Ruotsissa luovien alojen BKT-osuus on 5,8 % (30,5 mrd €) ja Iso-Britanniassa 5,2 % (108 mrd €), kun Suomessa vastaava BKT-osuus on 3,6 % (7,3 mrd €).