Kuvaston taiteilijakyselyn tulokset

Taidekuvia halutaan käyttää erityisesti verkossa tai somessa, mutta taiteilija ei saa niiden käytöstä läheskään aina korvauksia. Ilmaislupia annetaan taiteen käyttäjille helposti silloin, jos käyttäjä vetoaa epäkaupallisuuteen.

Kuvasto selvitti marraskuussa 2017 kuvataiteilijoiden kokemuksia taideteosten lupakäytännöistä.

Asiakaskyselyn perusteella taiteilijoilta kysyttiin teosten käyttölupia harvoin, taiteilijoille tulleet lupakyselyt koskivat useimmiten teosten verkkokäyttöä ja suurin osa taiteilijoista jäi ilman korvauksia. Näkyvyyden tarjoamisen sijaan taiteen käyttäjä ennemminkin vetoaa ei-kaupallisuuteen.

Kyselyyn vastasi 107 kuvataiteilijaa, joista 90 % ilmoitti kuuluvansa Kuvastoon, ja sen tarkasteluajanjaksona oli yksi vuosi.

Kyselyn keskeiset tulokset:

  • Taiteilijoilta kysyttiin lupia kuvankäyttöön harvoin. 40 % taiteilijoista kertoi saaneensa lupakyselyn kuluneen vuoden aikana kerran tai pari, suurimmalta osalta lupaa ei ollut pyydetty lainkaan. Vain kymmenesosa vastaajista arvioi kyselyiden määrän kasvaneen vuoden aikana. Puolet vastaajista katsoi määrän pysyneen samana.
  • Lupia kysyttiin eniten verkko- tai some-julkaisemiseen. Vastaajista 40 % oli myöntänyt luvan verkkokäyttöön ja 32 % sosiaalista mediaa varten. Seuraavaksi eniten lupia pyydettiin taiteilijoilta aikakaus- ja sanomalehtiin (22,6 %), kaupallisiin painotuotteisiin (22,6%) ja kirjan kuvitukseksi (20,7%).
  • Valtaosa taiteilijoista sopi käytöstä suullisesti. Jopa 80 % taiteilijoista kertoi sopineensa taidekuvan käytöstä suullisesti. Kirjallisia sopimuksia tekivät hieman muita useammin valokuvataiteilijat. Suullisen sopimuksen tehneistä 71 % ei ollut saanut käytöstä korvauksia.
  • Suurin osa taiteilijoista ei saanut korvauksia teoksensa käytöstä. Yli 70 % kaikista taiteilijoista ja taidemaalaritaustaisista lähes 80 % ei ollut saanut myöntämistään luvista korvauksia. Syiksi vastaajat mainitsivat mm. talkootyön, epäkaupallisen käytön, hyväntekeväisyyden, korvaus oli saatu muussa muodossa tai asia ei ollut tullut luvanpyytäjän kanssa puheeksi.
  • Luvaton käyttö ei ollut kuvataiteilijoiden keskuudessa yleistä. Yli puolet taiteilijoista (64 %) ei ollut havainnut omien teostensa luvatonta käyttöä. Reilu kymmenesosa vastaajista oli kohdannut kuitenkin tilanteita, joissa teosta oli käytetty sovittua laajemmin. Luvattoman käytön tapauksessa puolet taiteilijoista ei ollut puuttunut käyttöön.

Vaikka tarkasteluajanjakson perusteella taiteilijat jäivät usein tekijänoikeuskorvauksia vaille, vastineeksi tarjottiin harvemmin paljon puhuttua näkyvyyttä. Julkisuuteen ja näkyvyyteen vedottiin kuitenkin erityisesti verkko- ja some-käytön tapauksessa. Taiteilijoille saatettiin tarjota myös materiaaleja tai tapahtumien vapaalippuja korvauksen sijaan.

Korvauksitta jäämistä selittävät rajoitussäännökset ja ei-kaupallinen käyttö

Korvauksia vaille jäämistä selittävät osaksi tekijänoikeuslain rajoitussäännökset. Lupapyynnöt koskivat esimerkiksi näyttelytiedotusta tai opinnäyte- ja tutkimuskäyttöä, jossa tieteellisiä tekstejä koskevan sitaattioikeuden perusteella tekijällä ei ole oikeutta korvaukseen.

Valtaosa (78%) Kuvastoon kuuluvista taiteilijoista ei ollut ohjannut lupakyselyjä Kuvastoon. Korvauksia ilman jäivät erityisesti taiteilijat, jotka arvioivat tuntevansa oikeutensa ja Kuvaston palvelut keskimääräistä huonommin. Toisaalta taiteilijat saattoivat kokea käytön vähäiseksi eivätkä edellyttäneet siitä korvausta.

Kuvaston taiteilija-asiakkailla on mahdollisuus myöntää ilmaiseksi lupia ei-kaupalliseen käyttöön. Vaikka epäkaupallinen käyttö ei tarkoita, ettei taiteilija voisi olla oikeutettu korvaukseen, osa vastaajista kertoi luopuneensa korvausvaateista.

”Tapahtuma oli maksuton yleisötapahtuma. Järjestäjä ei myöskään saanut korvausta.”
”En ole korvausta vaatinut”
”En ole pyytänyt, kyseessä yleishyödylliset järjestöt”
”osa käyttökohteista voittoatavoittelemattomia yhdistyksiä, joiden toimintaa haluan tukea”

Kuvaston kautta korvauksia saaneet vastaajat kertoivat saaneensa käyttökorvauksia useimmin julkaisuista ja muista painotuotteista (29%) sekä tv-ohjelmista tai elokuvista (18 %), mutta harvemmin verkkokäytöstä ja mainonnasta (12%).

Lisätietoa oikeuksista ja Kuvaston palveluista tarvitaan

Olen aina pitänyt Kuvastoa suuressa arvossa, ja ajatellut että sieltä ne näyttelykorvaukset sitten automaattisesti tipahtelee. Mutta tajuan että munhan tarttee tietää oikeuksistani ja velvollisuuksistani enemmän.”

Kyselyn mukaan taiteilijat olivat keskimääräisesti sitä mieltä, että Kuvaston lupapalvelut edistävät tekijänoikeuskorvausten saamista. Taiteilijan kuuluessa Kuvastoon Kuvasto sopii taideteosten käytöstä ja korvauksesta, jolloin taiteilijoiden tarvitsee vain ohjata saamansa lupakyselyt Kuvastoon.

Suurin osa arvioi tuntevansa omat oikeutensa hyvin, kuten myös Kuvaston palvelut. Perustietojen päivitystä silti kaivataan.

Taidenäyttelyistä perittävä näyttelykorvaus yhdistetään helposti Kuvastoon, mutta lupakäytännöt eivät ole kaikille tuttuja. Osa vastaajista toivoi lisätietoa lupakäytäntöjen lisäksi käyttökorvauksista ja hinnoittelusta. Omien oikeuksien tuntemus auttaa taiteilijoita myös tunnistamaan paremmin tilanteet, joissa he ovat oikeutettuja korvaukseen.

 

___________________________________________

Kuvaston 7.-29.11.2017 toteuttama verkkokysely oli suunnattu Kuvastoon kuuluville taiteilijoille, mutta siihen saattoivat vastata muutkin kuvataiteilijat.

Kolmiosaisessa verkkolomakkeessa taiteilijoilta kysyttiin, miten usein heiltä on pyydetty lupaa taideteosten käyttöön, miten he ovat sopineet käyttöoikeuksista ja ovatko he saaneet luvista tekijänoikeuskorvauksia. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin teosten luvatonta käyttöä sekä taiteilijoiden tekijänoikeus- ja Kuvaston palvelujen tuntemusta.

Kyselyn tuloksia Kuvasto hyödyntää lupapalvelujensa kehittämisessä sekä viestinnässä.