Tekijänoikeudesta ja taiteen vapaudesta: musiikki taideteoksessa

Kuva: Plastic Pony

Taiteilija haluaa sisällyttää teokseensa merkitykselliseksi kokemansa musiikkikappaleen. Musiikki liittyy tuntemuksiin, joita taiteilija haluaa teoksessaan kuvata. Se sisältää sellaisia merkityksiä ja mielikuvia, joita hän ei muuten voisi välittää.

Taiteilijalla on musiikki tallenteena, mutta millaisilla ehdoilla hän voi sijoittaa sitä teokseensa? Tekijänoikeuslaki ei anna selkeitä vastauksia. Onko kyse sitaatista tai sallitusta muuntelusta? Tekijänoikeuslaissa mainitaan, että taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos toisintamisella on uudessa teoksessa toisarvoinen merkitys, mutta tekijänoikeuslaki ei kerro, päteekö vastaava myös toiseen suuntaan. Miksi tekijänoikeuslaki rajaa teoslajit niin kuin rajaa?

Löytyykö vastaus perustuslaista? Sen mukaan tieteen ja taiteen vapaus on turvattu. Eikö tämä tarkoita sitä, että taiteilijalla on oikeus kenenkään estämättä luoda taiteellista ilmaisua merkitykselliseksi kokemistaan asioista tarkoituksenmukaisiksi katsomallaan tavalla?

Vakiintuneiden käytäntöjen mukaan musiikin käyttö on kuitenkin vahvasti suojattua ja säädeltyä, tekijänoikeudellisista syistä. On syntynyt käsitys, että musiikin vähäinenkin käyttö yhteydestä riippumatta on luvanvaraista, ja käytöstä pitää maksaa tekijänoikeusjärjestölle.

Oikeudellisten ongelmien välttämiseksi taiteilijat päätyvät hakemaan lupia musiikin käytölle osana teostaan. Musiikista vaadittava korvaus voi ylittää taiteilijan budjetin ja joskus lupaan liitetyt käyttöehdot voivat rajoittaa sitä, missä ja miten teosta saa esittää. Pahimmassa tapauksessa taiteilija joutuu luopumaan alkuperäisestä ideastaan.

Jos apuraha riittää korvauksiin, ja taiteilija saa kätevästi musiikin käyttöluvan, niin eikö kaikki ole hyvin? Ei välttämättä. Pelkkä mahdollisuus siitä, että musiikin käyttö taideteoksessa voidaan estää tekijänoikeudellisiin syihin vedoten, voi olla ristiriidassa perustuslaissa turvatun taiteen vapauden kanssa. Jos musiikin sisällyttäminen taideteokseen on luvanvaraista eikä esimerkiksi rajoitussäännön nojalla sallittua, oikeudenhaltijalla on aina mahdollisuus niin myöntää käyttölupa kuin kieltää käyttö kokonaan.

Onko niin, että taiteilijat ja muut luovan työn tekijät ovat hiljaa hyväksyneet sen, etteivät rajoitussäännöt tai perustuslailliset vapaudet ulotu musiikin käyttöön?

Pitäisikö taiteilijalla sitten olla oikeus hyödyntää musiikkia teoksessaan luvatta ja korvauksetta? Kysymykseen ei liene yksiselitteistä vastausta. Milloin musiikki on välttämätön osa teosta, ja milloin pelkkää taustamusiikkia? Kuka pystyy määrittelemään taideteoksen yksittäisen elementin merkityksen? Taideyhteisö vai tuomioistuin? Entä milloin on kyseessä sitaatti? Milloin käyttö loukkaa musiikin tekijän moraalisia oikeuksia?

Pelkistä lakipykälistä ei voi johtaa, mikä on kohtuullista tai oikein. Viime aikoina on puhuttu sananvapauden rajoista, ja toki taiteilijankin vapaudella on rajansa. Sitä ei kuitenkaan pidä rajoittaa kevein perustein. On kaikkien etu, että taiteilijat voivat toteuttaa perustuslaillisia oikeuksiaan. Tekijän oikeus sisältää paitsi oikeuden teokseen, myös vapauden luoda teoksia.

Petri Sipilä
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, luovan työn tekijä ja Kuvaston hallituksen varapuheenjohtaja 2015-2016