Miksi taiteilijat ovat köyhiä?

Kuva: Kalle Kataila

Taiteilijat ovat ammattilaisia, jotka tuottavat yhteiskunnalle lisäarvoa, kulttuuriperinnön lisäksi myös talouden näkökulmasta. Pelkästään Iso-Britanniassa luova ala tuottaa 5,2 % bruttokansantuotteesta ja työllistää 5,6 %. Taiteilijat auttavat myös taidemarkkinoita, jotka kasvavat tällä hetkellä maailmanlaajuisesti. Samanaikaisesti taiteilijat itse ansaitsevat yhä vähemmän.

Mistä taiteilijoiden köyhyys sitten johtuu ja miten taiteilijat voivat rahoittaa työnsä tulevaisuudessa? Muun muassa näistä aiheista keskusteltiin lokakuun lopussa Helsingin Korjaamolla pidetyssä luovan talouden seminaarissa, johon puhujina osallistuivat taiteilija, tutkija Laura Molloy Oxfordin yliopistosta, kehitysjohtaja Outi Somervuori Designtutkimus Helsinki Oy:stä, taiteilija Teemu Mäki, varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta sekä kuvataiteilija Teemu Keisteri.

Taiteilijoiden rahoitusstrategioista puhuneen Teemu Mäen mukaan syitä köyhyyteen on monia. Talousnäkökulmasta taiteilijat näyttäytyvät irrationaalisina, sillä taiteellisen työskentelyn päämotivaationa ei ole useinkaan tuoton saaminen, vaan taide on taiteilijalle palkinto itsessään. Taide puolestaan vertautuu julkiseen hyödykkeeseen, jota kuka tahansa voi käyttää. Kun taide nähdään julkisen terveydenhoidon kaltaisena julkisena palveluna – peruspalveluna, joka kuuluu kaikille –  saatetaan taiteilijoiden työtä pitää vapaaehtoistyönä, joka kuuluukin jakaa ilmaiseksi kaikille.

”Taide on kuin marjat metsässä – jokaisen poimittavissa – miksi siitä pitäisi maksaa?” – Teemu Mäki

Tyypillisin tapa taiteilijalle rahoittaa taiteensa on tehdä taiteellisen työn ohessa muita töitä. Tämä saa aikaan, ettei taiteilijalla ole aikaa taiteelleen ajan ja energian kanavoituessa muualle. Teemu Mäki näkee ajan puutteen taiteilijoiden suurimmaksi puutteeksi, sillä taide vaatii aikaa.

Keskustelussa taiteen rahoitusmahdollisuuksista tulevaisuudessa puhujat nostivat esiin tekijänoikeuden. Vaikka kuluttajalle tekijänoikeuskorvauksilla ei olisi merkitystä, voi niillä olla taiteilijalle suuri merkitys. Pohjoismaissa tekijänoikeusjärjestelmä tuo tuloa luovalle alalle. Laura Molloy painottaa kuitenkin hyvien sopimusten merkitystä, sillä huonoihin sopimusehtoihin myöntyminen vaikuttaa koko kenttään ja muihin taiteilijoihin.

Halutessaan taiteilijat voivat antaa teoksiaan vapaasti käytettäväksi. Luvan antaminen ei kuitenkaan poissulje taiteilijan mahdollisuutta korvaukseen, kun käyttäjä haluaa käyttää taiteilijan teosta.

”Lupa ja korvaus usein sekoitetaan – korvauksen saaminen riippuu itsestäsi.” – Jukka-Pekka Timonen

Vapaan käytön sallimisessa Jukka-Pekka Timonen näkee ongelmana, että organisaatiot ja yritykset alkavat yhtälailla vaatia oikeuksia vapaaseen käyttöön. Sellainen suunta johdattaisi tilanteeseen, jossa taiteilijoiden on yhä vaikeampaa saada maksua työstään, jos kaiken oletetaan olevan saatavilla vapaasti. Silloin taiteilijat ovat yhteiskunnan tuen armoilla tai sen muun työn, jota taiteilijat joutuvat tekemään.

Tulevaisuuden osalta puhujat näkevät toivoa tekijänoikeustulojen kasvun muodossa, ja köyhäkin taiteilija voi olla ylpeä työstään. Teemu Mäen mukaan on hyvä muistaa, että taiteilijalla voi olla suuri yleisö sekä faneja, joille taiteilijan työ on tärkeää, mutta tämä ei näy taiteilijan tulovirrassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että taide olisi huonoa.

Puhujien muistilista tekijöille

”Lisensoikaa ja käyttäkää järjestöjä apunanne – tekijänoikeusjärjestöt tekevät tärkeää työtä. Löytäkää omat supervoimanne ja älkää antako käyttäjien painostaa. Löytäkää yleisönne. Hyvät sopimukset luovat myös arvostusta omalle työlle ja alalle.” – Laura Molloy

”Pitäkää kulut alhaalla. Monet ovat laittaneet paljon rahaa välineisiin. Älkää odottako taloudellista menestystä, köyhyyteen pitää sopeutua.” – Teemu Mäki

”Verkostoidu ja pysy aktiivisena. Tee sitä, mikä tekee onnelliseksi ja optimistiseksi tulevaisuuden suhteen.” – Teemu Keisteri

”Taiteilijana luot arvoa, josta kuluttajien tulisi maksaa. Harjoittele tai hanki agentti – vaadi arvoa, joka on olemassa.” – Outi Somervuori

Seminaarin Show Me the Money! The New Economy for Visual Artists and Designers in Global Village järjestivät Kuvasto, Grafia ja Aalto-yliopisto 27.10.2016. Seminaarin puheenvuorot ja paneelikeskustelu on katsottavissa verkossa: Laura Molloy, Outi Somervuori ja Teemu Mäki, paneelikeskustelu. Katso alta myös puhujien videoterveiset.