Katsaus Kuvaston toimintavuoteen 2014

Kuva: Veikko Somerpuro 2014

Kuvastolle 2014 oli tulevaisuuteen valmistautumisen vuosi. Teimme uudet nettisivut ja uudistimme samalla tietojärjestelmiämme, järjestimme pohjoismaisen tekijänoikeusseminaarin, laadimme lukuisia kannanottoja kotimaassa ja EU-tasolla valmistelussa oleviin lainsäädäntöhankkeisiin. Otimme kantaa tekijänoikeusvastaiseen kansalaisaloitteeseen, laadimme tulevaisuusstrategian ja saimme maaliin maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisen sopimuksen Kansallisgallerian kanssa. Annoimme neuvontaa niin taiteilijoille kuin käyttäjäasiakkaillemme ja luonnollisesti myös lisensoimme oikeuksia, joiden käytöstä perimme korvauksia, jotka tilitettiin taiteilijoille.

Taiteilija-asiakkaalle Kuvaston tekemä työ konkretisoituu kerran vuodessa, kun korvaukset tulevat tilille ja tietysti myös silloin, kun taiteilija tarvitsee neuvoja tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Lisensointisopimusten ja strategisten linjausten valmistelu on perusluonteeltaan ei-julkista työtä. Aina kaikki neuvottelut eivät johda tulokseen, eikä silloin mitään tiedotettavaa pääse edes syntymään. Töitä on silti tehty ja hihat kääritty taiteilijoiden etujen ja toimeentulon puolesta.

Edellä sanotun tiedostaen Kuvasto on loppuvuodesta 2014 lähtien ryhtynyt kehittämään viestintäänsä. Haluamme viestiä, että Kuvaston työllä on merkitystä taiteilijoiden toimeentulon ja yhteiskunnallisen aseman kannalta. Tekijänoikeudet ovat henkilökohtaisia oikeuksia, mutta niiden toimeenpaneminen, puolustaminen ja kehittäminen olisi käytännössä mahdotonta ilman sellaista kollektiivista edunvalvontamekanismia, jonka funktion tekijänoikeusjärjestö täyttää. Jos Kuvastoa ei olisi, se olisi pakko keksiä.

Kuvasto ei saa perustoimintaansa avustuksia, vaan kulut katetaan kokonaisuudessaan markkinoilta kerättävistä tekijänoikeuskorvauksista pidätettävällä hallintokululla. Hallintokulu vuodelta 2014 on 25 prosenttia. Laskua edellisvuoteen tässä on muutama prosenttiyksikkö. Yleinen periaate on, että mitä enemmän korvauksia peritään, sitä helpompi on pitää hallintokuluprosentti alhaisella tasolla. Tulevaisuudessa Kuvastolla on kohtuullinen mahdollisuus päästä nykyistä alhaisempaankin hallintokuluun, kunhan lainsäädännöllä ei leikata tekijöiden oikeuksia ja järjestöjen mahdollisuuksia sopia oikeuksien lisensoinnista.

Taiteilijoiden puolesta perittävien korvausten suhteen Kuvastolla on varsin yksinkertainen pitkän ajan tavoite: peritään aikaisempaa enemmän korvauksia, jotka ovat aikaisempaa suurempia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lisensoinnista perittävien korvausten täytyy olla riittävän suuria, hinnastojen tulee olla kohdallaan ja valvonta-alueen riittävän laaja. Toisaalta Kuvastolla on selkeästi oma roolinsa tekijänoikeuden haltijan ja käyttäjän intressien välittäjänä. Ilman tyytyväisiä käyttäjäasiakkaita ei taiteilijoiden oikeuksillakaan ole suurta arvoa. Tämän aspektin huomioiminen tarkoittaa Kuvastolle jatkuvaa kehitystyötä helppojen ja käyttäjien tarpeita vastaavien lisenssituotteiden parissa.

Strategiatyössä Kuvaston tunnuslauseeksi valikoitui “Arvoa taiteelle”. Tämä on mielestäni, paitsi ilmaus Kuvaston arvoista, olennaisella tavalla omaa työtämme ohjaava imperatiivi. Taiteilijat luovat taiteen perimmäisen arvon, mutta Kuvaston tehtävä on tehdä töitä sen eteen, että taiteelliset arvot heijastuvat taiteilijoiden toimeentuloa ja yhteiskunnallista asemaa vahvistavina henkisinä, poliittisina ja myös taloudellisina arvoina. On tärkeää muistaa, että taiteen arvonluonti on niin taiteilijoiden kuin käyttäjienkin edun mukaista. Kun Kuvasto onnistuu työssään, taiteilijat saavat työstään sen taiteellista arvoa vastaavan taloudellisen korvauksen ja käyttäjät pääsevät hyödyntämään taiteellisen työn sisällöllistä arvoa sen täydessä potentiaalissa.

Jaakko Rustanius
Kuvaston hallituksen puheenjohtaja