Sanna Kannisto: Teokset ovat taiteilijan pääoma

Sanna Kannisto studiollaan. Kuva: Veikko Somerpuro 2014

Valokuvataiteilija Sanna Kanniston (s. 1974) tunnistettavissa valokuvissa kohteena ovat luonto ja erityisesti sademetsät, joiden eläimistöä ja kasvistoa hän on kuvannut vuosina 2000-2010 tekemillään kuvausmatkoilla. Kansainvälisen taiteilijan teokset ovat olleet esillä sekä yksityis- että ryhmänäyttelyissä useissa eri maissa, ja hänen teoksiaan kuuluu muun muassa Pompidou-keskuksen, Kiasman, Helsingin kaupungin taidemuseon sekä Fotomuseum Winterthurin kokoelmiin. Helsingissä asuva ja työskentelevä Kannisto on valmistunut Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen laitokselta vuonna 2002. Kuvastoon hän on kuulunut vuodesta 2004 lähtien.

Miten kuvausmatkat sademetsiin saivat alkunsa ja miten kiinnostuksesi aiheisiin heräsi?

Olen aina ollut kiinnostunut luonnonhistoriasta, biologiasta ja tieteen tavasta selittää maailmaa. Minulla on myös paljon kenttäkokemusta, koska olen liikkunut luonnossa ja metsissä lapsesta lähtien. Kun opiskelin Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa kiinnostuin Turun yliopiston Amazon-projektista ja lähdin kasvitutkijoiden mukaan Perun Amazonasille. Sademetsissä minua kiehtoo ennen kaikkea niiden valtava monimuotoisuus. Vuosien 1997-2010 välillä olen tehnyt kymmenen 2-3 kuukautta kestävää matkaa Etelä- ja Väli-Amerikan sademetsiin. Taiteellinen työskentelyni on saanut paljon siitä, että olen tehnyt kuvaustyötäni tieteellisillä tutkimusasemilla vuorovaikutuksessa tutkijoiden kanssa.

Sanna Kannisto studiollaan. Kuva: Veikko Somerpuro 2014
Kuva: Veikko Somerpuro 2014

Minkälaisten aiheiden parissa työskentelet tällä hetkellä?

Olen aloittanut projektin Suomessa ja pohjoisissa metsissä. Toivon, että tästä työstä tulee samaan tapaan pitkäkestoinen valokuvausprojekti kuin sademetsäprojektistani. Haluaisin kuvata laajemminkin eurooppalaisia metsiä ja niiden lajeja, mahdollisesti aarniometsiäkin. Työni käsittelee myös ihmisen ja eläimen suhdetta ja elinympäristöjen muuttumista. Uudessa projektissani olen kuvannut sademetsäprojektin tapaan pienikoisessa mukana kulkevassa studiossani mm. lintuja, sieniä, kasveja ja hyönteisiä. Olen seurannut luonnontutkimusta läheltä ja tehnyt tutkijoiden kanssa yhteistyötä kuvauksia toteuttaessani muun muassa Hangon lintutieteellisellä asemalla.

Teoksesi kiertävät ulkomailla näyttelyissä ja itse olet viettänyt myös pitkiä aikoja kuvausmatkoilla Etelä- ja Väli-Amerikan maissa. Millä tavoin taiteilijakoulutus on valmistanut kansainvälisyyteen ja onko esim. tekijänoikeusjärjestöön kuuluminen hyödyttänyt sinua jollakin tavoin? 

Taiteilijakoulutus on valmistanut kansainvälisyyteen muun muassa ulkomaisten opettajien, vierailevien luennoitsijoiden ja vaihto-ohjelmien kautta. Osallistuin myös ensimmäisille taidemessuilleni ollessani vielä opiskelija Taideteollisessa korkeakoulussa. Kuvasto on tehnyt mielestäni hyvää työtä jalkautuessaan taidekouluihin kertomaan tekijänoikeuksista. Kuvastoon kuuluminen on hyödyttänyt minua ainakin näyttelykorvausten suhteen. Joissain ulkomaisissa kokoelmaostoissa teoksiin liittyviin teostietopapereihin on kirjattu Kuvaston jäsenyys. Tekijänoikeusjärjestöön kuuluminen luo turvaa. Tietää, että on jokin taho joka tarvittaessa auttaa, jos syntyisi riitatilanne tekijänoikeuksista.

Mitä tekijänoikeus sinulle merkitsee?

Sanna Kannisto studiollaan. Kuva: Veikko Somerpuro 2014
Kuva: Veikko Somerpuro 2014

Valokuvaajalle tekijänoikeudella on erityisen iso merkitys, koska valokuva edustaa monistettavaa taidemuotoa. Digitaalisessa muodossa valokuva leviää ja muokkaantuu helposti ja väärinkäytökset ovat mahdollisia. Tekijänä määritän valokuvateoksen edition, tarkan koon, toteutustekniikan. Ilman näiden seikkojen lukkoonlyömistä valokuva teoksena menettäisi pian ominaislaatunsa. Jo pelkästään kuvan rajaaminen saattaa tuhota kuvan alkupäisen idean. Tekijänoikeus mahdollistaa myös sen, että voin taloudellisesti ottaen työskennellä ammattitaiteilijana. Teokset ovat taiteilijan pääoma.

Valokuvasta puheenollen, sosiaalinen media muuttuu yhä visuaalisemmaksi, minkä vuoksi erityisesti valokuvien jakaminen somessa herättää usein keskustelua kuvan käytöstä. Millä tavoin itse valokuvataiteilijana suhtaudut sosiaaliseen mediaan? 

Sosiaalinen media on tullut osaksi taidetapahtumien tiedottamista. Minusta se on ihan positiivinen seikka. En pelkää kovasti teoskuvien väärinkäytöksiä sosiaalisessa mediassa, koska kuvat ladataan niihin yhteyksiin pieninä jpg-kuvina. On ihan tavanomaista, että jpg-kuvat kopioituvat blogeihin, facebookiin tai pinterestiin.

Edellyttääkö ns. digitaalinen murros taiteilijalta nykyään vielä enemmän oikeuksiensa valvontaa?

Kyllä digitaalinen murros vaatii tarkempaa oikeuksien valvontaa. Jos tulee kuvien julkaisemiseen liittyviä kyselyitä ympäri maailmaa, joutuu tarkistamaan, että tekee yhteistyötä luotettavan tahon kanssa. Olen joutunut miettimään asiaa, kun kuviani on julkaistu muun muassa meksikolaisessa ja kiinalaisessa aikakauslehdessä. Kerran kuviani ja myös muiden valokuvaajakollegojen pienikoisia jpg-kuvia kopioitiin laittomasti osaksi kuvapankkia. Ulkomainen galleriamme valvoi silloin taiteilijoiden oikeuksia ja auttoi saamaan kuvat pois sivustolta.

Kertoisitko lopuksi vielä, minkälaisia suunnitelmia sinulla on seuraavaksi?

Minulla on yksityisnäyttely lokakuussa 2015 Helsinki Contemporaryssä. Kuvaan parhaillaan tätä näyttelyä varten.

Tutustu Sanna Kanniston tuotantoon täällä.