Kuvaston missio digiaikana

Kuvaston missio on tiivistynyt vuonna 2013 alkaneen Kuvaston hallituksen strategiatyön aikana seuraavasti: Kuvaston tarkoitus on turvata ja edistää kuvataiteilijoiden tekijänoikeudellista asemaa yhteiskunnassa sekä tehdä teosten käyttö helpoksi. Missio on tekijänoikeudellinen ja kytkeytyy näin laajempaan etuun. Tekijänoikeudet ovat yhteiskunnan suojelussa ja teoksia halutaan käyttää. Nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa; kun oikeudet ovat suojattuja ja vahvoja, voi vaikuttavaa sopimustoimintaakin olla. Silloin teosten käyttö on mahdollista ja taiteen potentiaali voi toteutua.

Mihin Kuvastoa tarvitaan? Miksi taiteilijat eivät voisi hoitaa tekijänoikeuksiaan itse tai yksittäisten agenttien avulla? Jollain teosten käyttöalueilla voivatkin. On kuitenkin tilanteita, joissa joukkovoima tekijänoikeusjärjestön kautta tuo selvää lisäarvoa taiteilijoille ja taiteen käyttäjille. Näitä ovat esimerkiksi taiteen käyttö erilaisissa julkaisuissa ja verkkoympäristöissä. Oikeuksien lisensiointi edellyttää erityistä osaamista ja järjestelmiä. Ilman ammattimaista toimijaa oikeuksien hallinnointi olisi yksittäiselle taiteilijalle paikoin kohtuuttoman vaivalloista. Silloin oikeudet jäisivät pitkälti lisensioimatta ja taide vaille näkyvyyttä. Kuvastolla on sopimustoiminnan ohella merkittävä, auttava rooli markkinoilla myös tiedotuksessa ja neuvonnassa. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeä osa Kuvaston toimintaa.

Keskeistä Kuvaston perustehtävässä on siis tekijänoikeus. Kuvaston rooli taidekentässä on siten lähtökohdiltaan selkeä. Työtä on kuitenkin tämän roolin kirkastamisessa eri osapuolille. Kuvasto pyrkii vastaamaan haasteeseen jatkuvalla kehitystyöllä, toimintaympäristön analyysillä ja kaikille osapuolille hyödyllisten sopimusasetelmien etsimisellä – systemaattista viestintää unohtamatta. Esimerkkinä tuloksista voi mainita syksyllä allekirjoitetun sopimuksen, jolla kotimainen taide avautuu Kansallisgallerian virtuaaligalleriaan. Toinen esimerkki on pian avautuvat Kuvaston uudet kotisivut, joiden kautta muun muassa taiteen käyttölupia on entistä helpompi hakea.

Vuosi 2015 näyttää tekijänoikeuksien osalta aktiiviselta. Erityisesti digitaalisuus tulee edelleen muokkaamaan toimintaympäristöä. ”Digitaalinen ensin” on tulossa palveluiden suunnittelun lähtökohdaksi, ja yhä useampi palvelu rakennetaan juuri digitaalista mediaa varten. Kotimaassa on useita kehityshankkeita vireillä, ja EU näyttää ottaneen digitaalisuuden ja aineettomat oikeudet strategiseen keskiöön. Digikomissaari Andrus Ansip ilmoitti puheessaan 20.1. tahtotilakseen digitaalisen alueen, jossa kaikki, mikä on mahdollista EU:n fyysisillä sisämarkkinoilla, tulee olla mahdollista myös digitaalisilla markkinoilla. Euroopan maiden tekijänoikeusnormit ovat hänen mukaansa yksi esimerkki alueesta, jota on päivitettävä digitaaliseen aikaan ja yhteiseen sisämarkkinaan sopivaksi.

Taiteilijoilla on Kuvaston kautta hyvä mahdollisuus viedä yhteisiä tavoitteitaan eteenpäin myös digimurroksen keskellä. Kuvasto voi vastaavasti kompata taiteilijoita asioissa, jotka eivät suoraan istu Kuvaston toimintaan. Tämä kaikki edellyttää resurssien ohjaamista sen määrittelyyn, mitkä asiat on taiteilijan toimeentulon kannalta järkevää hoitaa minkäkin rakenteen kautta. Myös alan sisäinen luottamus on tärkeää. Luottamus mahdollistaa nopean toiminnan silloin, kun sitä tarvitaan, ja antaa edellytykset pitää oikeuksien hallinnoinnin kustannukset kohtuullisina. Tekijänoikeuden merkitys on rakenteista riippumatonta, mutta rakenteita selkiyttämällä tekijänoikeuden arvo voidaan paremmin tunnistaa ja toteuttaa.

Tommi Nilsson
Kuvaston toiminnanjohtaja

Kuva: Nina Tuittu 2015.
Kuva: Nina Tuittu 2015.